Kuolinpesä kaipaa verosuunnittelua

Julkaistu:

Kuolinpesä ja sen osakkaat maksavat monen monta veroa. Perintöverot tulevat maksuun osakkaille. Kiinteistön tai metsän myynnit verotetaan kuolinpesästä. Asunnon hallinta-oikeuden pidättänyt leski vastaa yksin kiinteistöverosta. Jakamattomana kannattaa yleensä pitää varakkaiden osakkaiden varakas pesä.
Kuolinpesä syntyy perittävän kuollessa. Pesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. Puhekielessä kuolinpesää kutsutaan usein perikunnaksi.

Perintöverotus toimitetaan verotoimistoon toimitetun perukirjan perusteella.

Perintöverot määrätään kullekin osakkaalle erikseen. Leski maksaa perintöveroa ainoastaan silloin, kun hän saa omaisuuden testamentilla tai kun kuolleella puolisolla ei ollut omia lapsia eli rintaperillisiä.

Vuotuisessa verotuksessa kuolinpesä on erillinen laskentayksikkö edellyttäen, että kuolinpesässä on vähintään kaksi osakasta.

Pesän tulot ja menot sekä varallisuus verotetaan pelkästään kuolinpesästä. Osakkaille pesän tuloja ei jaeta. Kuolinpesän osakkuus ei siten nosta perillisen omaa palkkatulojen veroprosenttia. Se ei vaikuta myöskään hänen verotettavaan varallisuuteensa.

Vainajan kuolinvuodelta verotus toimitetaan samoin kuin jos tämä olisi elänyt vuoden loppuun asti. Vainajan tulot ja menot ilmoitetaan joko veroilmoituksessa tai veroehdotuksessa, jonka joku kuolinpesän osakkaista allekirjoittaa.

Mikäli kuolinpesällä on tuloja vielä kuolinvuoden jälkeen, on seuraaviltakin vuosilta annettava veroilmoitus.

Ansiotuloja ansaitseva kuolinpesä kannattaa yleensä pitää jakamattomana. Pesän erillinen verottaminen on edullista ainakin sellaiselle osakkaalle, jolla on omia palkkatuloja.

Ansiotuloa kuolinpesälle voi kertyä pesän harjoittamasta elinkeinotoiminnasta sekä avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkuudesta. Verotuksessa kuolinpesän elinkeinotoiminta on kuitenkin rajoitettu kuolinvuoteen ja sitä seuraaviin kolmeen verovuoteen.

Jakamattomuus ei vaikuta verotukseen, kun kuolinpesä on osakeyhtiön osakas. Verokonsultti Petri Mannisen mukaan tämä johtuu kuolinpesän ja sen osakkaan yhtäläisestä verokannasta.

– Jos kuolinpesä saa osinkotuloja, jotka verotetaan kiinteän 29 veroprosentin mukaan, jakamisella tai jakamattomuudella ei ole merkitystä kuin varallisuusverotuksessa, Manninen sanoo.

Kuolinpesän tappiollisista kaupoista on muistettava, etteivät ne ole enää jaon jälkeen vähennyskelpoisia. Kuolinpesän osakas ei siten voi vähentää pesän tappiollista osakekauppaa voitosta, joka hänelle on syntynyt jaossa saadun perintömökin myynnistä.

Varallisuusverotuksessa kuolinpesä on edullista pitää jakamattomana silloin, kun osakkaiden omat varat ylittävät tai tulisivat jaon jälkeen ylittämään 185 000 euron verorajan. Varallisuusveroa maksava varakas pesä kannattaa sen sijaan jakaa osakkaille verottomiin osuuksiin.

Esimerkiksi verotusarvoltaan 100 000 euron kuolinpesä on syytä jättää jakamatta kahden perillisen kesken, mikäli osakkaiden omat varallisuudet ennen jakoa ovat 135 000 euroa tai enemmän. Muhkean 350 000 euron kuolinpesän jakaminen kahteen 175 000 euron osuuteen sitä vastoin muuttaa verollisen perintöomaisuuden verottamaksi, ellei osakkailla ole juurikaan muuta varallisuutta.

Stonetax Oy:n verokonsultti Petri Manninen kertoo, että myös miljoonapesä voi joskus välttyä varallisuusverolta.

– Ellei kuolinpesässä ole veronalaisia tuloja, varallisuusveroa ei laiteta maksuun, vaikka pesän varat ylittäisivät verorajan. Tämä perustuu verotuksessa noudatettavaan 70 prosentin kattosääntöön.

Pitkään jakamattomana pidettävälle kuolinpesälle Manninen suosittelee pelisääntöjen kirjallista sopimista osakkaiden kesken. Kirjanpitoa ei välttämättä tarvitse pitää, mutta pesän maksuliikenne olisi hyvä hoitaa kuolinpesän tililtä. Tiliotteet ja tositteet on hyvä säilyttää erimielisyyksien varalle.

– Mikäli kuolinpesä on vuosikymmeniä jakamatta, osakkaiden ja pesän rahat saattavat mennä sekaisin. Lisäksi voi käydä niin, että joku osakkaista kuolee. Näin kuolinpesä saattaa olla osakkaana toisessa kuolinpesässä.

Metsäverotuksessa kuolinpesää voi hyödyntää oivallisesti. Verosuunnittelun mahdollistavat kaksi rinnakkaista metsäverojärjestelmää, jotka ovat pinta-alaperusteinen verotus tai puun myyntitulon verotus.

Pinta-alaperusteisessa järjestelmässä metsän kasvu on laskennallista vuotuista tuottoa, jota verotetaan omistajansa ansiotulona. Puun myyntitulon verotus perustuu todellisiin kauppoihin, joista kannetaan kiinteä 29 prosentin pääomatulovero.

Mikäli perittävä oli valinnut pinta-alaverotuksen, myös kuolinpesää verotetaan tämän järjestelmän mukaan. Perittävän valitsema verojärjestelmä siirtyy perintöomaisuuden mukana sellaiselle osakkaalle, joka ei ole aiemmin omistanut vihreää kultaa. Ennen perinnönjakoa entuudestaan metsää omistaneen perintömetsä verotetaan hänen aiemmin valitsemansa järjestelmän mukaisesti.

Tiheää tukkimetsää kannattaa harventaa jakamattomasta kuolinpesästä ennen perinnönjakoa esimerkiksi silloin, kun metsä päätyisi puun myyntituloverotukseen kuuluvalle osakkaalle.

Jos kuolinpesä kuuluu myyntituloverotukseen, mutta osakas pinta-alaverotukseen, puiden myynti vasta perinnönjaon jälkeen on edullisempaa.

Metsäkiinteistön eli maapohjan myynnissä on oltava erityisen tarkka, jos pinta-alaperusteisesta metsästä on myyty puutavaraa verovuonna tai sitä edeltäneenä viitenä vuotena. Puun myynnit nimittäin lasketaan metsämaan myyntihintaan, jolloin kuolinpesälle syntyy enemmän luovutusvoittoa.

Lisäystä ei tehdä, mikäli puukauppojen jälkeen suoritetaan perinnönjako, jossa osakas saa tietyn kiinteistön tai rajoiltaan määrätyn alueen siitä.

Puun myynteihin perustuvassa verotuksessa puukauppoja ei lisätä metsäkiinteistön myyntihintaan.

Kiinteistöveroa kuolinpesä maksaa rakennuksista ja tonttimaasta. Pellosta tai metsästä veroa ei kanneta.

Perinnönjaosta huolimatta jakovuoden veron maksaa kuolinpesä, sillä kiinteistön verotus tapahtuu vuoden ensimmäisen päivän omistustilanteen perusteella.

Asuinkiinteistön osalta verosta vastaa yksin leski, mikäli hänellä on hallintaoikeus kiinteistöön. Tällöin asunto käsitellään myös varallisuusverotuksessa lesken varoina.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    2. 2

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    3. 3

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    4. 4

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    5. 5

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    6. 6

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    7. 7

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    8. 8

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    9. 9

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    10. 10

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    3. 3

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    4. 4

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    5. 5

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    6. 6

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    7. 7

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    8. 8

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    9. 9

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    10. 10

      Moody’s laski Britannian luottoluokitusta – ”Ei ole enää vakuuttunut”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää