Ruotsin valtiontalous huippukunnossa - ainakin päällisin puolin

Julkaistu:

Tukholma Ruotsin hallitus julkistaa tänään niin sanotun kevätbudjettiehdotuksen, joka asettaa ennakoivat kehykset valtion vuoden 2003 budjetille. Ennakkotietojen mukaan ehdotus sisältää joukon talouden rakenteita koskevia uudistuksia ja samalla siinä esitetään hallituksen talouspoliittiset tavoitteet saavutetuiksi.

Hallituksen molemmat tukipuolueet, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, ovat pitkän kädenväännön jälkeen sitoutuneet tukemaan budjettia, joten budjettiesityksen käsittely valtiopäivillä lienee rutiininomainen muodollisuus.

Ennakkotietojen mukaan budjetissa luvataan alennettuja päivähoitomaksuja, lisää rahaa eläkeläisille, parannettua hammashoitoa, korotettua kehitysapua ja huomattavia investointeja informaatioteknologiseen infrastruktuuriin muun muassa ulottamalla laajakaistaverkko jokaiseen kotitalouteen.

Lisämenoista huolimatta budjetin pitäisi täyttää hallituksen aikaisemmat lupaukset valtiontalouden tasapainottamisesta. Budjetin menoille asetettu yläraja ei ylity ja valtiontalouden ylijäämän arvioidaan lähivuosina yltävän kahteen prosenttiin maan kokonaistuotannosta. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja inflaation pysyvän siitä huolimatta alhaisena. Myös hallituksen lupauksen avoimen työttömyyden puolittumisesta neljään prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä uskotaan toteutuvan.

Talouden kasvu lisää valtion verotuloja. Se parantaa valtion kassatilannetta kiihtyvällä vauhdilla, koska budjetin menopuolelle on asetettu katto. Ruotsin valtion taloudellinen tila on kohentunut ehkä parhaaksi Euroopassa, kun se vielä 90-luvun alussa oli jumbosijoilla. Ruusuiselta näyttävästä tilanteesta huolimatta Ruotsin talouden kehityksessä on havaittavissa joukko huolestuttavia kehityslinjoja, vaikka ne kätkeytyvätkin talouden hyvältä näyttävän kehityksen taakse.

Ruotsin edellinen valtiovarainministeri Erik Åsbrink sanoi Ruotsin olevan maailmanmestari budjetin tasapainottamisessa. Ruotsin valtion budjetin alijäämä oli 90-luvun alussa 13 prosenttia maan kokoanistuotannosta, mutta tiukka finanssipolitiikka ja noususuhdanne käänsivät valtiontalouden 9,7 miljardia kruunua ylijäämäiseksi vuonna 1998. Viime vuonna ylijäämää kertyi jo 82 miljardia, ja valtion rahoitustoimiston arvion mukaan tänä vuonna budjettiylijäämä kohoaa 100 miljardiin kruunuun, mikä vastaa noin 5 prosenttia kokonaistuotannosta.

Valtiontalouden kääntyminen ylijäämäiseksi johtuu kuitenkin suurimmaksi osaksi kertaluonteisista toimenpiteistä, jotka ovat kätkeneet sen tosiasian, että budjetin rakenne on yhä alijäämäinen ja että alijäämä on kasvussa.

Seuraavassa laskusuhdanteessa valtiontalouden alijäämä voi jälleen kasvaa hallitsemattoman suureksi ja aiheuttaa Ruotsin taloudelle samanlaisia ongelmia kuin viime vuosikymmenen alkupuolella. Ylijäämäiseltä näyttävä valtionkassa on myös saanut vähemmistöhallituksen apupuolueet keksimään uusia käyttötapoja ylijäämälle ja näin lisätä valtion menoja.

Huomattava osa valtion kassan ylijäämästä on peräisin valtion eläkerahastosta, johon koottuja varoja on siirretty valtion kassaan, sillä hiljattain tehdyn eläkeuudistuksen arvioidaan vähentävän eläkevarojen tarvetta. Samaan aikaan valtio laskee kassaansa myös uuteen eläkejärjestelmään vuodesta 1995 alkaen maksetut varat, joita on kertynyt vuosittain 15 miljardia kruunua. Varat käytetään luonnollisesti joskus tulevaisuudessa eläkkeiden maksuun, mutta toistaiseksi niillä on alennettu valtion budjettialijäämää.

Hallitus on myös budjetoinut 95 miljardia kruunua tuloja valtioyhtiöiden, kuten puhelinyhtiö Telian, yksityistämisestä. Teliasta arvioidaan saatavan 75 miljardia kruunua.

Valtiontalouden tarkastusvirasto esitti hiljattain uuden arvionsa Ruotsin valtiontalouden tilasta. Arvion mukaan budjetti on noin 100 miljoonaa kruunua alijäämäinen, kun yksityistämistulot jätetään pois. Kun kaikki tilapäiset tulonlisäykset ja siirrot eläkerahastoista poistetaan, on budjetti 34,2 miljardia kruunua alijäämäinen. Viime vuonna se oli vielä kymmenisen miljardia ylijäämäinen.

Tilannetta pahentaa valtion velanhoitomenojen kasvu korkotason noustessa ja sairausvakuutuksen menojen kohoaminen sairaspäivien määrän kasvaessa. Tarkastusviraston raportissa arvioidaan, että valtion menokatto ylittyy tänä vuonna 1,9 miljardilla.

Valtiovarainministeriön mukaan 1,9 miljardin ylitys mahtuu budjettiarvioiden virhemarginaaliin, ja kevään budjettiehdotuksen yhteydessä odotetaan uusia laskelmia talouden tilasta.

Valtiovarainministeri Bosse Ringholm on vastustanut yksityistämistulojen käyttöä muihin tarkoituksiin kuin valtionvelan lyhentämiseen, mikä saattaa vielä painaa Ruotsin valtion kokonaisvelan alle Emu-jäsenyyden edellyttämän 60 prosentin maan kokonaistuotannosta.

Jos Ringholm onnistuu samanaikaisesti tervehdyttämään valtiontalouden ja toteuttamaan kaikki hallituksen lupaamat menolisäykset, hän todella ansaitsee päästä suurten valtiovarainministerien joukkoon. Ennen tämän kunnian myöntämistä on kuitenkin syytä tutkia tarkoin kevään budjettiehdotus ja sen perusteet.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Suomalaisyritys avaa jättitehtaan Kiinaan – Salcompin toimitusjohtaja: Liikevaihtomme on noin kaksinkertaistunut

    8. 8

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    9. 9

      Nella, 16, johtaa pian Kotipizzaa – yhden päivän

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    3. 3

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    4. 4

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    5. 5

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    6. 6

      Kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytetty – Bloomberg: aikoo tehdä tarjouksen energiayhtiö Uniperista

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      Suomalaisyritys sai miljoonadiilin ”Kremlin klinikalle” – ”olemme uineet vastavirtaan”

    10. 10

      Nella, 16, johtaa pian Kotipizzaa – yhden päivän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    9. 9

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    10. 10

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    11. Näytä lisää