Tshetshenia uhkaa Venäjän talouskasvua

Julkaistu:

Moskova Tällä viikolla Moskovassa käväisi Maailmanpankin johtaja James Wolfensohn. Venäjällä hänet otettiin mieluusti vastaan, sillä Maailmanpankki IBRD on jatkanut Venäjän lainoitusta Tshetshenian sodasta huolimatta, toisin kuin sen sisarinstituutti Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Maailmanpankki näyttää kuitenkin olevan muuttamassa kantaansa. Se ilmoitti keskiviikkona, että Tshetshenian sota saattaa vaikuttaa sen lainapolitiikkaan. Pankin Moskovan-toimiston mukaan IBRD ei ole huolestunut pelkästään sodan aiheuttamista kuluista Venäjän budjetille, vaan myös sodan humanitaarisesta puolesta.

Lausunto näyttää ennakoivan sitä, että Maailmanpankki on liittymässä epäviralliseen lainaboikottiin, jonka IMF on jo aloittanut. IMF:n johtaja Michel Camdessus toisti tällä viikolla kantansa, jonka mukaan rahasto ei tee päätöksiä poliittisin perustein, mutta sen hallintoneuvostossa istuvat rahoitusvaltiot tuomitsevat Venäjän toimet Tshetsheniassa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Venäjä ei saa IMF:n rahaa, jos sota jatkuu.

Kaikki kansainväliset rahoituslaitokset eivät ole sulkemassa ikkunaansa Venäjälle. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ilmoitti tammikuun alussa, että se aikoo palauttaa Venäjän lainoituksensa huippuvuoden 1997 tasolle. EBRD:n luotot Venäjälle saattavat nousta tänä vuonna 750 miljoonaan euroon verrattuna viime vuoden 500 miljoonaan euroon.

Huippuvuonna 1997 pankki myönsi Venäjälle 760 miljoonaa euroa. EBRD aikoo lisätä myös Venäjän pankkisektorin lainoittamista, vaikka se kärsi 1990-luvulla suuret tappiot juuri venäläisten pankkien rahoittamisen vuoksi.

EBRD:n paluu Venäjän lainamarkkinoille kuvastaa Venäjän talouden nousua vuoden 1998 syksyllä alkaneesta lamasta. Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote kasvoi kaksi prosenttia, joka oli maan suurin kasvuluku 1990-luvulla.

On huomattava, että Venäjä nousi erittäin syvästä lamasta ja markkinoiden täydellisestä luottamuspulasta lähes omin voimin, ilman IMF:n rahaa ja osin vastoin valuuttarahaston antamia neuvoja. Tällä hetkellä IMF on kuitenkin varsin tyytyväinen Venäjän saavuttamiin makrotaloudellisiin tuloksiin. Esimerkiksi verojen kerääminen on huomattavasti tehostunut ja budjetti on ylijäämäinen ennen velanhoitokuluja. Näyttäisi siltä, että Venäjä seisoo taloudellisen nousukauden kynnyksellä, jonka ylitse kansainvälinen rahoitus voisi sen lykätä.

Venäjän ensimmäinen varapääministeri Mihail Kasjanov totesi äskettäin, että kotimaisin resurssein Venäjä ei kuitenkaan voi saavuttaa pitkäaikaista talouden kasvua. Hän myös huomautti, että kansainväliset yritykset ovat jälleen kiinnostuneita Venäjästä sijoituskohteena.

Asia saattaa olla näin. Tshetshenian sota uhkaa kuitenkin viedä pohjan Venäjän saavuttamalta vakaudelta ja luottamukselta, joka mahdollistaa ulkomaiset investoinnit. Vaikka sodan aiheuttamat suorat kustannukset eivät olisikaan ylivoimaisia Venäjän budjetille, IMF:n ja IBRD:n lainaboikotti aiheuttaa tukalan tilanteen.

Samalla kun Venäjä neuvottelee lainojensa uudelleenjärjestelystä, se pyrkii maksamaan erääntyviä lainamaksuja. Pelkästään vuoden ensimmäiselle neljänneksellä sen pitää maksaa kolme miljardia dollaria. Tästä sen uskotaan selviytyvän, mutta maksaminen vaikeutuu koko ajan.

IMF:n rahoja Venäjä oli aikonut käyttää juuri velkojen maksamiseen. Yhteisymmärrys valuuttarahaston kanssa helpottaisi Venäjän pääsyä sopimukseen myös Lontoon klubin kanssa, joka edustaa Venäjää lainoittaneita ulkomaisia yksityisiä rahoituslaitoksia.

Sodan painopiste Tshetsheniassa on siirtynyt tasavallan pääkaupungista Groznyista vuorille. Kapinalliset ovat linnoittautuneet ja käyttävät hyväkseen vaikeakulkuista ja osittain metsien peittämää maastoa. Näyttää siltä, että intensiiviset taistelut kestävät kuukausia ja tämänkin jälkeen sissisota saattaa kestää vuosia. Jos lainahanat Venäjälle pysyvät tämän vuoksi kiinni, maata odottavat vaikeat ajat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    7. 7

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    8. 8

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    9. 9

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    10. 10

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    6. 6

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    9. 9

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää