Maakunta tehtaan varjossa

Julkaistu:

Satakunta toivoo kasvavansa tuotekehityksestä

Kun puhuu Satakunnasta alueen elinkeinoelämän tuntijoiden kanssa, kuulee yhä uudestaan saman lauseen: teollisuus on Satakunnan kivijalka.

Totta se onkin. Vaikka maanteiden varsilla riittää 240 000 asukkaan maakunnassa peltoja ja vainioita, Satakunta on yksi Suomen teollistuneimmista alueista. Esimerkiksi Outokumpu toimii sekä Porissa että Harjavallassa, UPM-Kymmene Raumalla ja Kemira Pigments Porissa. Porilaiset iloitsevat Sampo Rosenlewin puimurien maailmanmenekistä, joka on täyttänyt välillä pelkäksi jazz-näyttämöksi tyhjenneen tehdasrakennuksen.

Suurteollisuuden lisäksi Satakunnassa on paljon pienteollisuutta: Satakunnan Yrittäjien vähän yli 3 000 jäsenestä yli kolmasosa on teollisuusyrityksiä.

Kivijalka ei kuitenkaan ole enää yhtä tukeva kuin vanhoina hyvinä aikoina. Satakuntalaiset ovat saaneet tottua ilmoituksiin tuotannon tehostamisesta, supistamisesta tai lopettamisesta. Kaikissa tapauksissa lopputulos on yleensä näkynyt työttömyystilastoissa.

Erityisen rajusti kehitys on iskenyt maakunnan keskukseen. Joka viides porilainen on yhä työtön, vaikka koko maan työttömyys vähenee suunnilleen prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Satakunnan TE-keskuksen johtaja Markku Gardin huomauttaa, että maailman tuulet heiluttelevat Satakuntaa rajusti. Yli 40 prosenttia maakunnan teollisuuden tuotannosta rahdataan ulkomaille. Hän heittää esimerkin telakkateollisuudesta, jota norjalainen Aker harjoittaa sekä Raumalla että Porissa. Porissa rakennetaan öljynporauslauttojen runkoja.

-Rauman vaikeudet ovat samanlaisia kuin muidenkin telakoiden, mutta Porissa tuotantoa heiluttaa lisäksi öljyn maailmanmarkkinahinta. Kun öljy taannoin halpeni, lauttojen rakennuttajat lykkäsivät investointejaan.

Lisää palveluja!

Vahva teollinen perinne on muokannut Satakunnan nykypäivää niin, ettei tulevaisuus näytä kovin hyvältä. Ennustusten mukaan menestyjiä ovat alueet, joilla on paljon elektroniikka- ja sähköteollisuutta, runsaasti kysyntää palveluille ja vilkasta rakennustoimintaa. Muuttotappiokierteeseen vajonnut Satakunta ei täytä mitään ehtoa.

-Meillä nämä kasvualoiksi katsotut toiminnat ovat perinteisesti heikkoja. Esimerkiksi palveluiden kysyntä on kevyempää kuin monella muulla alueella. Palvelusektori on kasvanut vain yleisen trendin imussa, Gardin myöntää.

Palvelujen vähäisyys selittää osaltaan maakunnan korkeita työttömyyslukuja, mikä haittaa varsinkin paikallisille markkinoille suuntautuneiden yritysten toimintaa.

-Yrityspalveluidenkaan tarjonta ei ole kattavaa. Esimerkiksi markkinointipalvelujen tarjonta on vähäistä, huomauttaa Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Eero Kesti.

Kesti arvelee, että palveluiden kysynnän vähäisyyttä selittää ainakin osaksi kansanluonne.

-Satakunnassa on semmoinen ittellinen perinne. Yhteistyötä ei ole ollut pakko tehdä.

Lisää nuoria yrittäjiä!

Perinteillä voi olla Satakunnassa suurempi merkitys kuin muualla, sillä maakunnan pk-yrittäjät alkavat olla iällä eikä työn jatkajasta useinkaan ole tietoa. Yhtälö ei innosta kehittämään yritystä.

-Satakuntalaisyritysten kasvuhalukkuus on huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaakunnissa. Kai siihen vaikuttaa yrittäjien ikärakenteen lisäksi tällainen satakuntalainen varmuus ja haluttomuus riskinottoon, Gardin arvioi.

Myös Kestiä huolettaa yrittäjien keski-iän hivuttautuminen ylöspäin. Hän pelkää, että muutaman vuosikymmenen aikana maakunnasta häviää rajusti tuotantokapasiteettia. Yrittäjäyhdistyksen aloitteesta TE-keskus rahoittaakin nyt sukupolvenvaihdosohjelmaa, jossa mukana on kymmenkunta yritystä.

Yrittäjät ovat muutenkin olleet mukana TE-keskuksen elinkeinostrategian muokkauksessa. Ohjelma painottaa muun muassa osaamista, yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Myös maaseudun elinkeinotoimintojen monipuolistaminen on tärkeää.

Lisää tuotekehitystä!

Tärkeä osa strategiaa on tuotekehitys- ja teknologiapanostusten lisääminen. Tarvetta uusien hankkeiden käynnistämiseen olisi, sillä esimerkiksi Tekesin tukirahoista Satakuntaan päätyy vain murto-osa siitä, mitä tuotannon tai väestön määrän perusteella voisi ajatella. Selitykseksi kelpaavat taas perinteet:

-Osittain se varmasti johtuu siitä, ettei tuotekehitys ole perusteollisuudessa niin intensiivistä kuin jatkuvasti muuttuvia tuotteita tekevillä aloilla kuten kännykkäteollisuudessa, Gardin arvelee.

Ilmiötä on selitetty myös sillä, ettei Satakunnassa ole yritystoimintaan liittyvää tutkimusta kuten yliopistopaikkakunnilla. Maakunnassa on toki jo reilusti yli kymmenen vuotta toiminut korkeakouluyksikkö ja nykyään myös ammattikorkeakoulu, mutta ihan oikeaa korkeakoulua ei satakuntalaisille suoda.

-Yhteydet pitää sitten järjestää muualle, verkottua vaikka Tampereelle tai Ouluun, Gardin sanoo jämäkästi.

-Ei satakuntalaisen teknologian tarvitse olla samanlaista kuin Oulussa. Tärkeää on luoda sen avulla yrityksille mahdollisuus kehittyä.

Tänä vuonna TE-keskus on ryhtynyt edistämään teknologian ja tuotekehityksen vahvistumista palkkaamalla neljä teknologia-asiamiestä. Heidän tehtävänsä on kulkea yrityksissä avittamassa teknologian hyödyntämistä ja kertomassa mahdollisuuksista. Tuloksia Gardin odottaa projektista vasta joskus muutaman vuoden kuluttua.

Lisää teknologiaa!

Satakunnan tulevaisuutta ei sitäkään voi ajatella ilman perinteitä. Kivijalkaan Gardinkin joutuu palaamaan, kun kuvailee maakuntaansa kymmenen vuoden kuluttua:

-Perusteollisuus pysyy täällä ja on edelleen tärkeä. Se ei kuitenkaan luo uutta työtä. Kasvu syntyy uuden teknologian hyödyntämisestä ja palvelujen kehittämisestä. Satakunta ei riitä kasvupohjaksi: meidän täytyy verkottua ja myydä palveluja kansainvälisille markkinoille.

Toivoa on. Ei Satakunta kokonaan ole perinteiden vanki. Alueella toimii noin sata tietoteollisuusyritystä ja esimerkiksi koko maan etätieteen osaaminen on keskittynyt teknologiakeskus Prizztechiin Poriin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    2. 2

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    3. 3

      Suomalaisilta kysyttiin tulevaisuuden työtaidoista: hyvä keskittymiskyky ja fyysinen kunto eivät nousseet korkealle

    4. 4

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    5. 5

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    6. 6

      Kirjakauppojen myynti vilkastui alkuvuonna

    7. 7

      Talouselämä: Rovio-omistajan 18-vuotiaasta pojasta tulossa monimiljonääri

    8. 8

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    9. 9

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    10. 10

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    2. 2

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    5. 5

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    6. 6

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    7. 7

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    8. 8

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    9. 9

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    10. 10

      Kiinalaisten turistiryntäys saa lisää ilmaa alleen – Lucky Air aloittaa lennot Helsinki-Vantaalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    11. Näytä lisää