Veroale jää haaveeksi

Julkaistu:

Vaaleihin valmistautuvat poliitikot ovat yhtä mieltä vain siitä, että suomalaiset maksavat liian paljon veroja. Veronkevennyksiä lupaavat näin ollen kaikki puolueet, mutta valtiontalouden tiukka tilanne pitää aleprosentit kurissa.

Muissa verokysymyksissä puolueiden ideologiset erot näkyvät. Verotuksen rakenteesta puolueiden veroasioihin perehtyneet poliitikot ovat jo jyrkästi erimielisiä. Siksi melko suuretkin muutokset ovat ainakin periaatteessa mahdollisia ensi vaalikaudella.

Erityisesti poliitikot haluavat alentaa palkkatulojen verotusta. Sen sijaan pääomatulojen verotus voi tulevalla vaalikaudella kiristyä, koska ero ansiotuloverojen ja 28 prosentin pääomatuloverokannan välillä koetaan hankalaksi, veroalkemiaan houkuttelevaksi. Veroalkemialla tarkoitetaan menettelyjä, joilla viisastenkiven avulla muunnetaan palkkatuloista pääomatuloja.

Verovelvollisen kannalta on kiusallista, että kaikki liittyy kaikkeen. Ansiotulojen verotuksen keventäminen edellyttää joko lisäsäästöjä tai verotuksen painopisteen suuntaamista muihin veroihin. Samalla verokysymykset on sovitettava yhteen myös sosiaalisten tulosiirtojen kanssa.

Paluuta vanhaan

Osa ensi vaalikauden uudistuksissa voi olla myös paluuta vanhaan. Esimerkiksi verovähennysten jonkinasteinen paluu on mahdollinen. Keskustapuolueen kansanedustaja Mauri Pekkarinen haluaa ensi vaalikaudella ratkoa verojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutusten synnyttämiä kannustinloukkuja nimenomaan veropolitiikalla.

-Työn vastaanottamisen motivoimiseksi joudutaan palaamaan osittain verovähennysten käyttöön, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen saa varovaista tukea vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaaralta.

-Periaatteessa on hyvä, että tuki ja verot ovat erillisiä. Nyt puhdasoppisuus on viety kuitenkin jo liian pitkälle ja on tehty toimimaton järjestelmä, Soinninvaara sanoo.

Soinninvaaran mukaan ongelmana on, että osa entisistä verovähennyksistä poistettiin ilman, että poistettu verotuki korvattiin suoralla tuella. Tästä syystä on syntynyt väliinputoajaryhmiä.

Kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät ole kovin ihastuneita verovähennyksiin. Kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) huomauttaa, että sosiaaliset verovähennykset eivät olleet erityisen sosiaalisia, vaan ne suosivat suurituloisia. Ministeri Kimmo Sasi (kok.) korostaa tarvetta pitää verotus mahdollisimman yksinkertaisena, mikä mahdollistaa myös nykyisen laajan veroehdotusmenettelyn.

Toinen mahdollinen paluu vanhaan voi toteutua yhteisverotuksessa. Puolisoilla oli yhteisverotus vielä 70-luvulla. Erillisverotuksen ongelmaksi on koetta, että perheen 20 000 markan tuloja verotetaan yhden henkilön ansaitsemana selvästi ankarammin kuin kahden hengen ansaitsemana. Vihreät ovat esittäneet, että yhden tulonsaajan lapsiperheissä voitaisiin osa ansiotulosta verottaa vähemmän ansaitsevan puolison tulona, jolloin myös vastaava osa eläkekertymää siirtyisi. Keskustan Pekkarinen on samoilla linjoilla.

-Teemme oman samansuuntaisen perhekeskeisyyttä korostavan esityksen lähiaikoina. Tämä ei tarkoita sitä, että puolisoiden tulot laskettaisiin aina yhteen.

-Itse haluaisin korostaa perheiden välistä tasa-arvoisuutta verotuksessa, mutta kokoomuksen sisällä on asiasta erilaisia näkemyksiä, Kimmo Sasi sanoo.

RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet haluaisi parantaa lapsiperheiden asemaa joko lapsivähennyksen palauttamisella tai mahdollisesti jonkinasteisella yhteisverotuksella.

-Yhteisverotusta pitää selvittää. Toisaalta erillisverotus on ollut keskeistä naisten tasa-arvon edistämisessä. Lapsi- tai huoltajavähennys voisi ajaa samaan asiaan. Vähennykset voivat olla joskus ainoa keino vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, Biaudet sanoo.

Veronalennuksissa eri linjat

Ansiotulon verotuksen kevennyksiä vaatii hanakimmin kokoomus, joka pyrkii myös jarruttamaan pääomaveroasteen korottamista.

-Ansiotulojen verotusta pitää kaikissa tuloluokissa keventää, Kimmo Sasi sanoo.

Hänen mukaansa verotuksen keventäminen voidaan rahoittaa kolmella keinolla. Verotuksen painopistettä on suunnattava enemmän välilliseen verotukseen, esimerkiksi ympäristöveroihin. Lisäksi Sasi veronalennuksia valtiontalouden säästöjen avulla. Sasi uskoo myös, että osa veronkevennyksistä rahoittaisi itse itsensä: verottajan saalis kasvaisi automaattisesti, koska verohelpotukset lisäisivät taloudellista toimeliaisuutta.

Eva Biaudet (rkp.) toivoo tulevaan hallitusohjelmaan valmiin suunnitelman ansiotulojen verojen alentamisesta.

Vasemmistopuolueet suhtautuvat ansiotuloverotuksen keventämiseen maltillisemmin. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sund tavoittelee noin kahden prosentin veronkevennyksiä koko vaalikauden aikana, siten että alemmissa tuloluokissa veronkevennykset olisivat suurempia. Lisäksi veroprogressio kiristyisi.

Kari Rajamäki (sd.) pitää valtiontalouden tilaa ja palvelutasoa verotusta tärkeämpinä kysymyksinä.

Pääomatulojen verokanta jakaa puolueet kahtia. Vasemmistopuolueet haluaisivat kaventaa ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen välistä eroa pääomatuloverokantaa korottamalla ja oikeistopuolueet haluaisivat pitää tason nykyisellään. Osmo Soinninvaara (vihr.) kytkisi verokannan tason EU:n kehitykseen.

-Pääomaverokantaa voidaan nostaa, jos se liittyy EU:n verotuksen harmonisointiin. Veron korotus on kuitenkin hankalaa, kun Luxemburgin veroaste on nolla ja systeemi vuotaa kuin seula, Soinninvaara sanoo.

Pääomaverotukseen kuuluu myös osinkotulojen verokohtelu. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän kautta osingot ovat käytännössä sijoittajille verottomia. Paluu verojen osittaiseen kaksinkertaisuuteen palaa ainakin keskustelunaiheeksi. Ralf Sund ehdottaa noin kymmenen prosentin osinkoveroa, mikä yhdessä 28 prosentin yhtiöveron kanssa nostaisi osinkojen verotuksen lähelle ansiotulon verotusta. Porvaripuolueiden edustajista Mauri Pekkarinen ja Eva Biaudet lupaavat ainakin keskustella tästä mahdollisuudesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    7. 7

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    8. 8

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    9. 9

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    10. 10

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    6. 6

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    9. 9

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää