AHVENANMAALLE VERORAJA JA TAX-FREE ON SIUNAUKSELLINEN TUSKA

Julkaistu:

Ahvenanmaan ympärille piirretty veroraja ja tax-freen salliminen eivät ole pelkästään siunaus tälle autonomiselle maakunnalle.

Tax-free on jokaisen ahvenanmaalaisen mielestä erinomainen asia, joka takaa hyvät liikenne- ja kuljetusyhteydet ja pitää näiden hinnat halpoina. Heinäkuun alusta Ahvenanmaan satamien kautta kulkee 31 vakituista laivavuoroa vuorokaudessa. Myös matkailun odotetaan lisääntyvän ja suunnitteilla onkin jo monia investointihankkeita matkailijoiden palveluihin.

Veroraja kuitenkin myös hankaloittaa kaupankäyntiä. Se on lisännyt tullipapereiden täyttämistä ja byrokratiaa. Yksityisen ihmisen kannalta pahimpana pidetään kaksinkertaista 22 prosentin arvonlisäveroa, jonka ahvenanmaalaiset joutuvat maksamaan ostaessaan vaikkapa käytetyn auton emämantereelta. Ylimääräinen vero koskee kaikkea käytettyä tavaraa ja on käytännössä tehnyt tällaisen kaupan mahdottomaksi.

Ahvenanmaalaisille yksikielisyys ja maanomistuksen rajaaminen oman maakunnan asukkaille ovat pyhiä ja koskemattomia asioita. Ne ovat oman kulttuurin panssareita. Ahvenanmaalla seurataan lievin kauhun tuntein emämaan yksikielistymistä ja ruotsin kielen asemasta käytyä keskustelua.

Itsenäisyys ei ole tavoite

Mantereella tämä nähdään monasti herkkähipiäisyytenä ja kriittisimmät puhuvat ´häiriintyneestä itsetunnosta´. Ahvenanmaan ykkösmiestä, maakuntaneuvos Roger Janssonia kuunnellessa pyrkii väkisinkin mieleen, että maakunnan tavoitteena on maksimoida itsemääräämisoikeus Suomen sisällä mikrovaltiona - ensimmäisessä luokassa ja täysin eduin. Itsenäisyyttä ahvenanmaalaiset eivät halua eivätkä tavoittele.

-Itsemääräämisoikeutemme ei vielä ole sillä tasolla kuin pitäisi. Mielestäni meidän pitäisi saada kaikki päivittäistä elämää koskeva lainsäädäntövalta itsellemme. Se merkitsisi noin 90-prosenttista itsenäisyyttä.

-Kysymys on vain siitä, kauanko tämän ideaalin tason saavuttaminen vie. Nyt meillä on vähemmän itsenäisyyttä kuin muilla vastaavilla mikrovaltioilla Euroopassa, pohdiskelee Jansson.

EU-jäsenyydellä nähdään Ahvenanmaalla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Maakuntaneuvos katsoo Suomen hallituksen saaneen määräävän roolin myös Ahvenanmaan suhteen. Toisaalta päätäntävaltaa on valunut vieläkin kauemmaksi Brysseliin, joka on vähentänyt samalla riippuvuutta Helsingistä.

-Me emme ole saaneet istua EU-pöydässä, sillä hallitus päättää Ahvenanmaan asioista unionissa, valittaa Jansson.

Tax-freen suora hinta 300 miljoonaa markkaa

Tax-freen menettäminen olisi ollut Ahvenanmaalle paha takaisku: laivahinnat olisivat kohonneet ja liikennetiheys olisi harventunut. Roger Jansson laskeskelee, että ilman tax-freetä kustannukset olisivat nousseet noin 300 miljoonaa markkaa vuodessa.

-Tax-freellä on suuri merkitys myös sosiaalisesti ja kulttuurillisesti, sillä se takaa kiinteät yhteydet ja vuorovaikutuksen Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä.

EU:ssa kaikki saaret ovat riippuvaisia valtion varoista, huomauttaa Jansson. Ahvenanmaalaiset pohtivat asiaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi jättäytyä verounionin ulkopuolelle. Toisaalta saarella tajuttiin, että siten syntyy uusi raja Suomen ja Ahvenanmaan välille.

-Halusimme mahdollisimman matalan verorajan, joka täyttäisi unionin minimivaatimuksen, mutta hallitus Helsingissä halusi korkean rajan. Se on ollut meille suuri huoli, koska olemme joutuneet eriarvoiseen asemaan muihin suomalaisiin verrattuna.

Roger Jansson pitää järjettömänä, ettei ahvenanmaalainen voi enää mennä mantereelle ostamaan käytettyä tavaraa maksamatta kaksinkertaista arvonlisäveroa.

-Meillä on valmiit ehdotukset tilanteen purkamiseksi, mutta hallitus vetoaa muihin kiireisiin. Minusta uusi laki voitaisiin kirjoittaa valmiiksi ulkopuolisten juristien voimin ja sitten hyväksyttää hallituksessa ja eduskunnassa. Maan sisällä kaikilla on oltava samat oikeudet ja sama kilpailukyky, vaatii maakuntaneuvos.

Enemmän tuloja kuin kustannuksia

Maakuntahallinnossa on laskettu nykyisen vero- ja tullibyrokratian maksavan vähimmillään 15 ja enimmillään 30 miljoonaa markkaa vuodessa. Kulut korvautuvat kuitenkin, sillä laskelmien mukaan verorajan tulot kohoavat noin 70 miljoonaan markkaan.

Roger Janssonin mukaan maakunnassa menetetään kansainvälisiä kauppoja, koska EU:n sisäiset kaupat ovat mahdottomia. Hänen mielestään ahvenanmaalaisia ei saisi rangaista verorajan eduista. Jansson arvioi mantereen hyötyvän Ahvenanmaata enemmän verorajasta. Lisääntyvä liikenne imee tavaroita ja työvoimaa mantereelta ja kuljetuksista hyötyvät eniten mantereen yrittäjät.

-Kaikkiaankin ahvenanmaalaiset maksavat jo nyt 1,2 miljardia markkaa vuodessa veroina Helsinkiin. Takaisin ohjautuu 800 miljoonaa, korostaa Roger Jansson.

Tähän mennessä investoinnit tax-freen säilymiseen ovat rajoittuneet lähinnä Långnäsin sataman rakentamiseen, johon on sijoitettu 35 miljoonaa markkaa. Suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa Maarianhaminaan 600 hengen kongressikeskus ja edistää matkailua rakentamalla golfkenttiä ja jalkapallohalli.

Maakuntaneuvos Jansson uskoo Maarianhaminan myös saavan piakkoin ensimmäisen uuden hotellin yli 15 vuoteen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    7. 7

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    8. 8

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    9. 9

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää