KUINKA TYÖTTÖMYYSASTE KESYTETÄÄN

Julkaistu:

Tukholma Ruotsi on aina pyrkinyt esikuvaksi työmarkkinapolitiikassa ja se on pitänyt matalaa työttömyysastetta koko talouspolitiikan tärkeänä tavoitteena. 90-luvun alun talouskriisi iski Suomeen kovempaa kuin Ruotsiin, koska Suomi kärsi idänkaupan romahduksesta Ruotsia enemmän. Tosin Suomen talous toipui kriisistä Ruotsia nopeammin.

Suomen toipumisen hintana on ollut korkeampi työttömyysaste kuin Ruotsissa. Ruotsissa pidettiin tärkeämpänä kriisin vaikutusten lieventämistä kuin talouden saattamista eurokuntoon.

Suomen työttömyysaste on jatkuvasti ollut huomattavasti korkeampi kuin Ruotsin. Ruotsissa työttömyys on sitä paitsi laskenut nopeammin kuin Suomessa ainakin virallisten tietojen mukaan. Väite on kuitenkin kyseenalainen.

Talouskriisi iski Ruotsiin pahasti 90-luvun alussa. Vuosikymmenen alun korkoshokki romahdutti kiinteistöjen arvon, mikä laukaisi koko talousjärjestelmän sydämeen iskeneen pankkikriisin. Ulkomaisten sijoittajien usko Ruotsin talouteen rapistui nopeasti, ja Riksbankenin oli pakko päästää kruunu kellumaan vuonna 1992. Taivaisiin kohonnut korkotasokaan ei tuolloin riittänyt säilyttämään kruunun arvoa.

Kruunun kelluminen aloitti vientivetoisen suhdannenousun, joka kuitenkin jäi toivottua hitaammaksi. Kireä finanssipolitiikka vähensi Ruotsin kotimarkkinoiden kysyntää ja kasvua.

Finanssipolitiikka oli pakko pitää kireänä, koska talouskriisi oli heikentänyt valtion rahoitustilannetta. Vuonna 1993 valtion budjettialijäämä kohosi 200 miljardiin kruunuun. Alijäämä vastasi 12 prosenttia kokonaistuotannosta.

Valtion kokonaisvelka kasvoi vauhdikkaasti ja kohosi 1 500 miljardiin kruunuun eli noin 80 prosenttiin kokonaistuotannosta.

altion velan kasvu lievensi laman vaikutuksia talouden yksityisellä sektorilla.

Vuoden 1990 työttömyysaste Ruotsissa oli 1,6 prosenttia, ja se kohosi 8,2 prosenttiin vuonna 1993. Suomen työttömyys nousi samaan aikaan 3,4 prosentista 17,6 prosenttiin.

Suomen valtion velkaantumisaste kohosi vain 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Tämän ansiosta Suomi täytti Maastrichtin sopimuksen kriteerit. Ruotsi toivoo yltävänsä kriteereihin ensi vuosituhannen alkuvuosina muun muassa siirtämällä työeläkevaroja valtion kassaan ja myymällä valtion omaisuutta.

Valtion omaisuuden myyminen tosin takkuilee hieman. Viime vuonna omaisuuden myynnillä piti saada kassaan 15 miljardia kruunua, mutta saatiin miljardi. Tälle vuodelle budjetoiduista 45 miljardista on koossa 800 miljoonaa. Koko neljän vuoden hallituskauden aikana valtion omaisuuden myymisestä on suunniteltu tuloutettavaksi 145 miljardia kruunua.

Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus otti 1990-luvun puolivälissä tavoitteekseen puolittaa maan avoin työttömyysaste kahdeksasta neljään prosenttiin vuoteen 2000 mennessä. Tämä osoittautui kuitenkin luultua vaikeammaksi. Vientiteollisuus kyllä veti, mutta samaan aikaan tehostettiin tuotantoa ja vähennettiin työpaikkoja.

Samaan aikaan noudatettu tiukka finanssipolitiikka vähensi julkisen sektorin työpaikkoja, mikä johti työllisyysasteen laskuun vuosien 1993 ja 1997 välillä. Avoin työttömyysaste pysyi 8 prosentissa, mutta samaan aikaan keskimäärin 6,5 prosenttia työvoimasta oli erilaisissa työllistämisohjelmissa. Todellinen työttömyysaste oli 14,5 prosentin tienoilla.

Parantaakseen työttömien työnsaantimahdollisuuksia ja ruotsalaisen työvoiman kilpailukykyä hallitus aloitti syksyllä 1997 niin kutsutun Kunskapslyftet-ohjelman. Ohjelmassa työttömät saivat mahdollisuuden suorittaa lukion kursseja menettämättä työttömyyskorvauksiaan.

Ohjelma oli menestys: yli 200 000 työtöntä käytti kouluttautumismahdollisuutta hyväkseen, ja avoin työttömyysaste putosi 8 prosentista 6,5 prosenttiin. Myös työllistämistoimia vähennettiin, ja toivo 4 prosentin tavoitteen saavuttamisesta virisi.

Ruotsin tilastokeskuksen lukujen mukaan maan avoin työttömyysaste laski 5,3 prosenttiin huhtikuussa 1999. Huhtikuu on kuitenkin tilastoissa hyvin edullinen kuukausi. Lisäksi 4,2 prosenttia työvoimasta osallistui huhtikuussa työllistämistoimiin. Työttömyysaste oli siis 9,5 prosenttia.

Kunskapslyftetiin osallistuvia 200 000 ihmistä ei tilastoissa näy. Heitä ei tilastoida työssä oleviin, työttömiin eikä työllistämistoimiin eikä edes työvoimaan. Mikäli nämä 200 000 laskettaisiin työnhakijoiksi nousisi työttömyysaste viisi prosenttiyksikköä lähelle viittätoista prosenttia.

Suomen työttömyysaste on laskenut parin vuoden takaisesta 14-15 prosentista kymmenen tuntumaan.

Ruotsin talous on voimakkaassa nousuvaiheessa. Työllisyys on parantunut 100 000 hengellä viime vuoden aikana. Sen olisi pitänyt laskea työttömyysastetta noin 2,5 prosenttiyksikköä.

Todellisuudessa työttömyysasteen lasku on jäänyt puoleen tästä. Se saattaa johtua siitä, että työvoiman kysynnän kasvaessa töihin hakeutuu myös työttömäksi rekisteröitymätöntä väkeä eli niin sanottuja piilotyöttömiä.

Edes valtion riippumaton tutkimuslaitos Konjunkturinstitutet ei enää usko avoimen työttömyyden laskevan alle neljän prosentin lähimmän viiden vuoden aikana. Hallituksen tavoite on vaikea saavuttaa ensi vuonna aktiivisesta työllistämispolitiikasta ja kekseliäistä kirjaamistavoista huolimatta.

Kirjoittaja työskentelee Pohjoismaiden talouksia kattavana markkina-analyytikkona BridgeTeleratella Ruotsissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Seppälää haetaan konkurssiin

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää