KUINKA TYÖTTÖMYYSASTE KESYTETÄÄN

Tukholma Ruotsi on aina pyrkinyt esikuvaksi työmarkkinapolitiikassa ja se on pitänyt matalaa työttömyysastetta koko talouspolitiikan tärkeänä tavoitteena. 90-luvun alun talouskriisi iski Suomeen kovempaa kuin Ruotsiin, koska Suomi kärsi idänkaupan romahduksesta Ruotsia enemmän. Tosin Suomen talous toipui kriisistä Ruotsia nopeammin.

Suomen toipumisen hintana on ollut korkeampi työttömyysaste kuin Ruotsissa. Ruotsissa pidettiin tärkeämpänä kriisin vaikutusten lieventämistä kuin talouden saattamista eurokuntoon.

Suomen työttömyysaste on jatkuvasti ollut huomattavasti korkeampi kuin Ruotsin. Ruotsissa työttömyys on sitä paitsi laskenut nopeammin kuin Suomessa ainakin virallisten tietojen mukaan. Väite on kuitenkin kyseenalainen.

Talouskriisi iski Ruotsiin pahasti 90-luvun alussa. Vuosikymmenen alun korkoshokki romahdutti kiinteistöjen arvon, mikä laukaisi koko talousjärjestelmän sydämeen iskeneen pankkikriisin. Ulkomaisten sijoittajien usko Ruotsin talouteen rapistui nopeasti, ja Riksbankenin oli pakko päästää kruunu kellumaan vuonna 1992. Taivaisiin kohonnut korkotasokaan ei tuolloin riittänyt säilyttämään kruunun arvoa.

Kruunun kelluminen aloitti vientivetoisen suhdannenousun, joka kuitenkin jäi toivottua hitaammaksi. Kireä finanssipolitiikka vähensi Ruotsin kotimarkkinoiden kysyntää ja kasvua.

Finanssipolitiikka oli pakko pitää kireänä, koska talouskriisi oli heikentänyt valtion rahoitustilannetta. Vuonna 1993 valtion budjettialijäämä kohosi 200 miljardiin kruunuun. Alijäämä vastasi 12 prosenttia kokonaistuotannosta.

Valtion kokonaisvelka kasvoi vauhdikkaasti ja kohosi 1 500 miljardiin kruunuun eli noin 80 prosenttiin kokonaistuotannosta.

altion velan kasvu lievensi laman vaikutuksia talouden yksityisellä sektorilla.

Vuoden 1990 työttömyysaste Ruotsissa oli 1,6 prosenttia, ja se kohosi 8,2 prosenttiin vuonna 1993. Suomen työttömyys nousi samaan aikaan 3,4 prosentista 17,6 prosenttiin.

Suomen valtion velkaantumisaste kohosi vain 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Tämän ansiosta Suomi täytti Maastrichtin sopimuksen kriteerit. Ruotsi toivoo yltävänsä kriteereihin ensi vuosituhannen alkuvuosina muun muassa siirtämällä työeläkevaroja valtion kassaan ja myymällä valtion omaisuutta.

Valtion omaisuuden myyminen tosin takkuilee hieman. Viime vuonna omaisuuden myynnillä piti saada kassaan 15 miljardia kruunua, mutta saatiin miljardi. Tälle vuodelle budjetoiduista 45 miljardista on koossa 800 miljoonaa. Koko neljän vuoden hallituskauden aikana valtion omaisuuden myymisestä on suunniteltu tuloutettavaksi 145 miljardia kruunua.

Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus otti 1990-luvun puolivälissä tavoitteekseen puolittaa maan avoin työttömyysaste kahdeksasta neljään prosenttiin vuoteen 2000 mennessä. Tämä osoittautui kuitenkin luultua vaikeammaksi. Vientiteollisuus kyllä veti, mutta samaan aikaan tehostettiin tuotantoa ja vähennettiin työpaikkoja.

Samaan aikaan noudatettu tiukka finanssipolitiikka vähensi julkisen sektorin työpaikkoja, mikä johti työllisyysasteen laskuun vuosien 1993 ja 1997 välillä. Avoin työttömyysaste pysyi 8 prosentissa, mutta samaan aikaan keskimäärin 6,5 prosenttia työvoimasta oli erilaisissa työllistämisohjelmissa. Todellinen työttömyysaste oli 14,5 prosentin tienoilla.

Parantaakseen työttömien työnsaantimahdollisuuksia ja ruotsalaisen työvoiman kilpailukykyä hallitus aloitti syksyllä 1997 niin kutsutun Kunskapslyftet-ohjelman. Ohjelmassa työttömät saivat mahdollisuuden suorittaa lukion kursseja menettämättä työttömyyskorvauksiaan.

Ohjelma oli menestys: yli 200 000 työtöntä käytti kouluttautumismahdollisuutta hyväkseen, ja avoin työttömyysaste putosi 8 prosentista 6,5 prosenttiin. Myös työllistämistoimia vähennettiin, ja toivo 4 prosentin tavoitteen saavuttamisesta virisi.

Ruotsin tilastokeskuksen lukujen mukaan maan avoin työttömyysaste laski 5,3 prosenttiin huhtikuussa 1999. Huhtikuu on kuitenkin tilastoissa hyvin edullinen kuukausi. Lisäksi 4,2 prosenttia työvoimasta osallistui huhtikuussa työllistämistoimiin. Työttömyysaste oli siis 9,5 prosenttia.

Kunskapslyftetiin osallistuvia 200 000 ihmistä ei tilastoissa näy. Heitä ei tilastoida työssä oleviin, työttömiin eikä työllistämistoimiin eikä edes työvoimaan. Mikäli nämä 200 000 laskettaisiin työnhakijoiksi nousisi työttömyysaste viisi prosenttiyksikköä lähelle viittätoista prosenttia.

Suomen työttömyysaste on laskenut parin vuoden takaisesta 14-15 prosentista kymmenen tuntumaan.

Ruotsin talous on voimakkaassa nousuvaiheessa. Työllisyys on parantunut 100 000 hengellä viime vuoden aikana. Sen olisi pitänyt laskea työttömyysastetta noin 2,5 prosenttiyksikköä.

Todellisuudessa työttömyysasteen lasku on jäänyt puoleen tästä. Se saattaa johtua siitä, että työvoiman kysynnän kasvaessa töihin hakeutuu myös työttömäksi rekisteröitymätöntä väkeä eli niin sanottuja piilotyöttömiä.

Edes valtion riippumaton tutkimuslaitos Konjunkturinstitutet ei enää usko avoimen työttömyyden laskevan alle neljän prosentin lähimmän viiden vuoden aikana. Hallituksen tavoite on vaikea saavuttaa ensi vuonna aktiivisesta työllistämispolitiikasta ja kekseliäistä kirjaamistavoista huolimatta.

Kirjoittaja työskentelee Pohjoismaiden talouksia kattavana markkina-analyytikkona BridgeTeleratella Ruotsissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    5. 5

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    6. 6

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    7. 7

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    8. 8

      Katso miten muut arvostavat työtäsi

    9. 9

      Etla: Tasa-arvo-ongelmat alkavat heti työurien alusta

    10. 10

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    7. 7

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    8. 8

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    9. 9

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    4. 4

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    5. 5

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    6. 6

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    7. 7

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    8. 8

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    9. 9

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    10. 10

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    11. Näytä lisää