VIENTIOSUUKSIIN TUIJOTTAMINEN JOHTAA HARHAAN

Julkaistu:

Tuoreista ulkomaankauppatilastoista on voinut lukea, että EU:n sisäisen viennin osuus on laskenut suhteessa EU-maiden kokonaisvientiin 1990-luvulla. Tämä on kirvoittanut huolestuneitakin ekonomistilausuntoja siitä, että EU:n sisäisen kaupan vapauttaminen ei toimi (muun muassa Taloussanomat 29.4.).

EU:n sisäisen viennin osuus EU-maiden kokonaisviennistä ei kerro välttämättä paljonkaan unionin kauppapolitiikasta tai sen onnistumisesta. Toisen maailmansodan jälkeisen kokemuksen perusteella maailman vienti on kasvanut reilusti nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Alueille, joissa bruttokansantuote kasvaa nopeasti, on helpompi viedä kuin alueille, joissa se kasvaa hitaammin.

EU:n sisäisen viennin osuuden lasku 1990-luvulla kieliikin siitä, että EU:n bruttokansantuote on kasvanut hitaammin kuin esimerkiksi Aasiassa. Kasvu on jäänyt jopa noin puoleen koko maailman tuotannon ja samalla kysynnän kasvusta. Kun kysyntää on muualla reippaammin, kasvaa vientikin sinne rivakammin.

Toinen esille nostettu huolenaihe versoo vertailuista muihin kauppablokkeihin: Pohjois-Amerikan Naftan tai Latinalaisen Amerikan Mercosurin sisäisen kaupan osuus kasvaa. Entä sitten? Näiden alueiden sisäinen kauppa on paljon pienempää kuin EU:n. Jos Mercosurissa sisäkaupan osuus nousee 10-20 prosentin tasolla, ei se todista alueen dynaamisuudesta mitään.

EU:n sisäkaupan osuus on vähän yli 60 prosenttia jäsenmaiden kokonaiskaupasta. Liikutaan rajoilla, joissa tulee kysyneeksi: ´Jos osuus kasvaa, mihin me enää tarvitsemme kauppapolitiikkaa?´

Kauppapolitiikan avoimuuden ja kireyden arvioimisen kannalta vientiluvut ovat harhaanjohtavia myös siksi, että niiden avulla verrataan kahta eri kauppapolitiikan tahoa: EU:ta ja muuta maailmaa. EU-maan vienti toiseen EU-maahan on suoraan unionin itsensä vapauttamaa, mutta vienti muuhun maailmaan kohtaa esteitä, joista EU ei päätä.

Euroopan unionin sisämarkkinaohjelma vietiin paljolti läpi 1980-luvun lopulla ja aivan tämän vuosikymmenen alussa. Sen aiheuttama optimismi näkyi jo tuolloin EU:n sisäisessä kaupassa. 1980-luvun lopulla EU:n bruttokansantuotekin kasvoi suunnilleen samaa tahtia kuin koko maailman.

Sisämarkkinaohjelman syvällisempi tavoite kaupan esteiden totaalisesta poistamisesta sekä talous- ja rahaliiton käynnistyminen vaikuttavat ulkomaankauppaan hitaasti ja lopulta kohtalaisen vähän, vaikka molemmat toki alentavat kaupan esteitä EU:n sisällä.

1990-luvulla EU:n sisäistä kehitystä merkittävämpiä kauppapoliittisia tapahtumia ovat olleet GATT:n Uruguayn kierroksen saattaminen loppuun, WTO:n muodostaminen ja erityisesti Itä-Euroopan avautuminen ulkomaankaupalle. Näistä jälkimmäinen on ollut omiaan siirtämään EU-maiden viennin painopistettä unionimaista muualle.

Jos halutaan muodostaa jonkinlainen kuva EU:n sisäisen kaupan vapauttamisen seurauksista, pitäisi pikemminkin verrata EU:n merkitystä tuojana maailmanmarkkinoilla. EU:n osuus koko maailman tuonnista on laskenut viime vuosina. Tällöin on luonnollista, että myös EU-maiden vienti muihin EU-maihin suhteellisesti laskee.

Mitäpä jos EU:n sisäisen viennin osuus harmonisoitaisiin vaikkapa 65 prosenttiin? Kun taantuman aikana sisäinen kysyntä takkuilisi, olisi tuontia muualta maailmasta pakko rajoittaa. Itse olisin tästä paljon huolestuneempi. Sitä paitsi sitä kutsuttaisiin protektionismiksi.

Kirjoittaja on Yrjö Jahnssonin säätiön tutkimusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    2. 2

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    3. 3

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    4. 4

      Alko saa uuden toimitusjohtajan Snellman Groupista – palkka 28 500 euroa

    5. 5

      Kesäbensan hinta putosi 7 vuoden pohjiin – listasimme halvimmat asemat

    6. 6

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    7. 7

      Trump esitteli muuri-ideaa: ”Se luo energiaa ja maksaa itsensä takaisin”

    8. 8

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    9. 9

      Tomi Pulkki sai HopLopista miljoonatulot – näin hän käytti kaikki rahat

    10. 10

      Rupla +19 % – vahvistuu "enemmän kuin tarpeen"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    2. 2

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    3. 3

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    6. 6

      Kesäbensan hinta putosi 7 vuoden pohjiin – listasimme halvimmat asemat

    7. 7

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    8. 8

      Ihottumaa, kutinaa ja väsymystä – lentoyhtiön univormut liitettiin outoihin vaivoihin

    9. 9

      Melske Uberissa yltyy – hallituksesta lähti pitkäaikainen jäsen

    10. 10

      Jopa miljardin dollarin kaupat – George Clooney myi tequilansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    3. 3

      Matka Espanjaan avasi silmät: Harri, 28, kasvattaa omaisuuttaan arjen säästökikoilla ja etenee kohti unelmaa

    4. 4

      Hobby Hallista tehty paljon ilmoituksia kilpailu- ja kuluttajavirastolle – toimitusjohtaja myöntää ongelmat

    5. 5

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    6. 6

      Kovatuloisimpaan kymmenykseen pääsee 4 968 euron tuloilla – onko se paljon vai vähän?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    11. Näytä lisää