VIENTIOSUUKSIIN TUIJOTTAMINEN JOHTAA HARHAAN

Julkaistu:

Tuoreista ulkomaankauppatilastoista on voinut lukea, että EU:n sisäisen viennin osuus on laskenut suhteessa EU-maiden kokonaisvientiin 1990-luvulla. Tämä on kirvoittanut huolestuneitakin ekonomistilausuntoja siitä, että EU:n sisäisen kaupan vapauttaminen ei toimi (muun muassa Taloussanomat 29.4.).

EU:n sisäisen viennin osuus EU-maiden kokonaisviennistä ei kerro välttämättä paljonkaan unionin kauppapolitiikasta tai sen onnistumisesta. Toisen maailmansodan jälkeisen kokemuksen perusteella maailman vienti on kasvanut reilusti nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Alueille, joissa bruttokansantuote kasvaa nopeasti, on helpompi viedä kuin alueille, joissa se kasvaa hitaammin.

EU:n sisäisen viennin osuuden lasku 1990-luvulla kieliikin siitä, että EU:n bruttokansantuote on kasvanut hitaammin kuin esimerkiksi Aasiassa. Kasvu on jäänyt jopa noin puoleen koko maailman tuotannon ja samalla kysynnän kasvusta. Kun kysyntää on muualla reippaammin, kasvaa vientikin sinne rivakammin.

Toinen esille nostettu huolenaihe versoo vertailuista muihin kauppablokkeihin: Pohjois-Amerikan Naftan tai Latinalaisen Amerikan Mercosurin sisäisen kaupan osuus kasvaa. Entä sitten? Näiden alueiden sisäinen kauppa on paljon pienempää kuin EU:n. Jos Mercosurissa sisäkaupan osuus nousee 10-20 prosentin tasolla, ei se todista alueen dynaamisuudesta mitään.

EU:n sisäkaupan osuus on vähän yli 60 prosenttia jäsenmaiden kokonaiskaupasta. Liikutaan rajoilla, joissa tulee kysyneeksi: ´Jos osuus kasvaa, mihin me enää tarvitsemme kauppapolitiikkaa?´

Kauppapolitiikan avoimuuden ja kireyden arvioimisen kannalta vientiluvut ovat harhaanjohtavia myös siksi, että niiden avulla verrataan kahta eri kauppapolitiikan tahoa: EU:ta ja muuta maailmaa. EU-maan vienti toiseen EU-maahan on suoraan unionin itsensä vapauttamaa, mutta vienti muuhun maailmaan kohtaa esteitä, joista EU ei päätä.

Euroopan unionin sisämarkkinaohjelma vietiin paljolti läpi 1980-luvun lopulla ja aivan tämän vuosikymmenen alussa. Sen aiheuttama optimismi näkyi jo tuolloin EU:n sisäisessä kaupassa. 1980-luvun lopulla EU:n bruttokansantuotekin kasvoi suunnilleen samaa tahtia kuin koko maailman.

Sisämarkkinaohjelman syvällisempi tavoite kaupan esteiden totaalisesta poistamisesta sekä talous- ja rahaliiton käynnistyminen vaikuttavat ulkomaankauppaan hitaasti ja lopulta kohtalaisen vähän, vaikka molemmat toki alentavat kaupan esteitä EU:n sisällä.

1990-luvulla EU:n sisäistä kehitystä merkittävämpiä kauppapoliittisia tapahtumia ovat olleet GATT:n Uruguayn kierroksen saattaminen loppuun, WTO:n muodostaminen ja erityisesti Itä-Euroopan avautuminen ulkomaankaupalle. Näistä jälkimmäinen on ollut omiaan siirtämään EU-maiden viennin painopistettä unionimaista muualle.

Jos halutaan muodostaa jonkinlainen kuva EU:n sisäisen kaupan vapauttamisen seurauksista, pitäisi pikemminkin verrata EU:n merkitystä tuojana maailmanmarkkinoilla. EU:n osuus koko maailman tuonnista on laskenut viime vuosina. Tällöin on luonnollista, että myös EU-maiden vienti muihin EU-maihin suhteellisesti laskee.

Mitäpä jos EU:n sisäisen viennin osuus harmonisoitaisiin vaikkapa 65 prosenttiin? Kun taantuman aikana sisäinen kysyntä takkuilisi, olisi tuontia muualta maailmasta pakko rajoittaa. Itse olisin tästä paljon huolestuneempi. Sitä paitsi sitä kutsuttaisiin protektionismiksi.

Kirjoittaja on Yrjö Jahnssonin säätiön tutkimusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    7. 7

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    9. 9

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    10. 10

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää