TEKNOLOGIA KIRISTÄÄ OSAAMISVAATIMUKSIA

Julkaistu:

Sosiaali- ja terveysministeriön erikoistutkijan Marja-Liisa Parjanteen mukaan ´taloudessa on käynnissä rakennemuutos, jonka vuoksi työllisyys kehittyy parhaiten korkean teknologian toimialoilla, osaamista ja ammattitaitoa vaativissa tehtävissä ja suhteellisen hyvää palkkaa maksavilla aloilla´. Tilastot tukevat selkeästi väitettä.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toimihenkilötilastot kertovat, että viimeisten 15 vuoden aikana eniten osuuttaan ovat kasvattaneet tuotekehityksen ja suunnittelun ammattiryhmät. Myös markkinoinnin, myynnin ja viestinnän tehtävissä työskentelee huomattavasti aiempaa enemmän toimihenkilöitä.

Valtaosa hävinneistä työtehtävistä on yksinkertaisia rutiinitehtäviä, jotka nykyisin voidaan vaivattomasti hoitaa tietotekniikan avulla. Tallennus-, raportointi-, konekirjoitus- ja palkanlaskentatehtävät ovat vähentyneet nopeasti. Helppokäyttöiset ohjelmistot ovat moninkertaistaneet työn tuottavuuden näissä tehtävissä.

Osittain kyse on myös siitä, että teollisuusyritykset ovat ryhtyneet ostamaan palveluja näihin rutiineihin erikoistuneilta yrityksiltä. Teollisuuden keskittyessä ydinosaamiseensa palvelualoilla syntyy uusia työpaikkoja.

Rakennemuutos koskee muitakin toimialoja. Esimerkiksi pankkiautomaation ripeä kehitys näkyy rajuina henkilöstövähennyksinä. Vuonna 1990 rahoitusalalla työskenteli yli 50 000 ihmistä. Nyt henkilöstömäärä on pudonnut puoleen.

Lamaa ja pankkikriisiä syytetään pankkien ongelmista, mutta ne ainoastaan nopeuttivat automaation käyttöönottoa. Käteis- ja laskuautomaatit ja internet-palvelut olisivat joka tapauksessa korvanneet perinteisen pankkitiskillä asioinnin.

Yritysten osaamisvaatimukset muuttuvat nopeammin kuin työvoiman osaaminen. Siksi taloutemme kärsii tällä hetkellä sekä työttömyydestä että työvoimapulasta. 30 vuoden pankkiuran jälkeen työttömäksi joutunut kassatoimihenkilö ei voi helposti siirtyä pankeille tietojärjestelmiä tuottavaan palveluyritykseen. Hänen osaamisensa ei sovi ohjelmistojen kirjoittamiseen.

Ongelma on kiperä, eikä siihen ole helppoja ratkaisuja. Uuden ammatin oppiminen vaatii usein vuosien koulutuksen, mutta koulutusjärjestelmämme ei vielä ole oppinut reagoimaan talouden nopeaan muutokseen.

Varsinkin iäkkäämmille työttömille tarjotaan usein vain muutaman kuukauden pikakursseja, vaikka ainoa oikea tapa olisi kannustaa työttömiä hankkimaan kokonaan uusi ammatillinen koulutus. 40-vuotiasta pidetään liian vanhana koulun penkille, vaikka hänellä on vielä ainakin 20 työvuotta edessä. Siitä on helppo nipistää pari vuotta uuden ammatin oppimiseen.

Elinikäinen oppiminen on ollut monen juhlapuheen aihe, nyt sitä on ryhdyttävä toteuttamaan.

Suomi on valinnut osaamiseen ja korkeaan teknologiaan perustuvan taloudellisen strategian. Valinta on varmasti oikea, koska työvoiman hinnalla emme voi kilpailla. Korkeaa palkkatasoa voidaan pitää yllä ainoastaan menestymällä yritysten ja valtioiden välisessä tuottavuuskisassa. Tuottavuuden ripeä kasvu pitää yritystemme toimipaikat Suomessa ja houkuttelee tänne ulkomaisten yritysten investointeja.

Keskustelu teknologian ja työn suhteesta kääntyy pian vuosituhannen vaihteen jälkeen ylösalaisin. Syy on väestömme ikärakenne. Väestön vanheneminen alkaa vähentää työvoiman tarjontaa voimakkaasti jo vuoden 2005 jälkeen, mikä johtaa ainakin ajoittaiseen työvoimapulaan 2010-luvun loppua kohti. Tuolloin tarvitaan myös uusia teknisiä ratkaisuja, jotta väestön vanhenemisen edellyttämät hyvinvointipalvelut voidaan tuottaa.

Jo muutaman vuoden kuluttua keskustelu teknologian aiheuttamasta työttömyydestä väistyy. Samalla ryhdymme pohtimaan, miten teknologialla voidaan korvata ihmistyötä.

Kirjoittaja on Etlan tutkija. Kirjoitus perustuu Pentti Vartian ja Pekka Ylä-Anttilan toimittamaan artikkelikokoelmaan Teknologia ja työ (Taloustieto 1999). Atro Mäkilän aiemmat artikkelikokoelmaan liittyvät kirjoitukset julkaistiin Taloussanomissa 11. ja 17. maaliskuuta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    2. 2

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    3. 3

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    8. 8

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    9. 9

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    10. 10

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    11. Näytä lisää