SOLIDAARISUUSMARSSI VAHVIMPIEN PUOLESTA

Bryssel Naureskelin vielä viime viikolla brysseliläisten varautumiselle maanviljelijöiden mielenosoitukseen. Poliisi jakoi asukkaille tarkkoja ohjeita, miten välttyä vihaisten mielenosoittajien raivonpurkauksilta. EU-kilvillä varustettuja autoja ei saa jättää kadunvarsille. Euroopan komission virkamiehiä kehotettiin jäämään joko pois töistä tai ainakin pukeutumaan niin, että he eivät erottuisi massasta.

Eilen ei enää naurattanut. Heräsin helikoptereiden jyrinään ja valonheittimiin, jotka osuivat sisäpihaamme. Aseistetut poliisit estivät ulospääsyn asuintalostani, joka sijaitsee Brysselin Eurooppa-korttelin reunassa.

Kun seurasin parvekkeelta kymmenien tuhansien vihamielisten ranskalaisviljelijöiden ohimarssia, päätin että tuohon joukkoon ei ole asiaa. ´Kuolema Fischlerille´ ja ´Solidaarisuutta EU:n maatalouspolitiikkaan´ olivat kilteimmät sanomat, joita erotin banderolleista.

Ranskalaiset viljelijät vaativat solidaarisuutta muiden maiden talonpojilta, vaikka Gallian kukot ovat härskeimpiä EU:n maatalouspolitiikalla siipeilijöitä. Viljelyolosuhteiltaan Euroopan hedelmällisin maa hyötyy CAP-ohjelmasta suhteettomasti, mikä on luettavissa Euroopan komission omien varojen raportista.

Ranskalainen maatila saa EU:lta tukea keskimäärin 11 312 euroa vuodessa, kun esimerkiksi suomalaistilalle liikenee vain 2 218 euroa. EU:n tilakohtainen tuki on keskimäärin 4 998 euroa vuodessa.

Komission raportti paljastaa ensimmäistä kertaa unionin historiassa myös jäsenmaiden nettoaseman suhteessa maatalous- ja rakennemenoihin.

Nettopositio tarkoittaa maan EU:n kassaan maksamien jäsenmaksujen ja sieltä takaisin saamien maatalous- ja rakennetukien määrää.

Köyhiä koheesiomaita lukuunottamatta Ranska ja Tanska ovat suurimpia hyötyjiä unionin maataloustuista. Ranska saa jokaisen EU:n kassaan maksamansa frangin takaisin 120-kertaisena. Tanskan saama palautus on 150-kertainen maksuihin verrattuna.

Suomen maksuasema on suurinpiirtein tasapainossa: meidän EU:lta saamiemme maataloustukien määrä on yhtä suuri kuin maksumme unionin kassaan.

Agenda 2000 -ohjelma mittaa unionin pyhintä arvoa eli solidaarisuutta: kuinka paljon jäsenmaat ovat valmiita antamaan omastaan eli luopumaan saavuttamistaan eduista toisten hyväksi. Ranskan esimerkki osoittaa, että mitä enemmän kansakunta on saanut irti integraatiosta, sitä vaikeampaa luopuminen on.

Ranska ei hyväksy komission uudistusesitystä, jossa maidon hinta laskisi 15 prosenttia, viljan 20 prosenttia ja naudanlihan 30 prosenttia. Komissio lupaa viljelijöiden tulonmenetyksistä osittaisen 50-80 prosentin korvauksen tuotteesta riippuen, mikä heikentäisi Ranskan nettoasemaa.

Vielä pahempana maa pitää komission esittämää maataloustuen osittaista kansallistamista, jolloin 25 prosenttia EU:n maataloustuista maksettaisiin suoraan jäsenvaltioiden pussista.

Saksan jäsenmaksut EU:lle putoaisivat 680 miljoonaa euroa, kun Ranskalta jäisi saamatta 650 miljoonaa euroa vuodessa. Näin Saksa pääsisi eroon naapurinsa menestyvän elintarviketeollisuuden pönkittämisestä.

Yhteisrahoituksen estämiseksi Ranskan maatalousministeri Peter Glavany esitteli tammikuun maatalousneuvostossa ´degressiivisen reformimallin´, joka lupaa maataloustukien asteittaista alentamista.

Ranskan malli on kaukana tukien leikkauksesta ja uudistuksesta. Sen mukaan maidon hinta ei alenisi lainkaan. Viljan ja naudanlihan hintaan malli esittää varovaisia leikkauksia, joista viljelijät saisivat aluksi täyden korvauksen. Korvausten määrä vähenisi tosin rahoituskauden loppupuolella vaivaiset 1-3 prosenttia, mistä Ranskan malliin liitettiin sana degressiivinen.

Ranska ajaa siis päinvastaista uudistusta kuin komissio, joka vaatii suuria hinnanlaskuja ja osittaisia kompensaatioita. Ranska vaatii pieniä hinnanleikkauksia ja niiden täyttä korvausta.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä esitti viime viikolla samanlaisia vaatimuksia kuin Ranska.

-Oikea tavoite olisi pienemmät hinnanalennukset ja täysi korvaus, sanoi Härmälä.

Hänen mukaansa Suomen hallitus on asemoinut itsensä väärin maatalousneuvotteluissa. Suomella ei ole perusteita olla pro-Agenda -maa eli taistella eturivissä komission maatalousuudistusesityksen puolesta.

Suomalaisen talonpojan kannalta täyden kompensaation vaatimus on ymmärrettävä, sillä suurin osa maatiloista kaatuu komission esittämiin tuottajahinnan laskuihin. Tämän ymmärtää hallituksessa ainakin maatalousministeri Kalevi Hemilä, joka yrittää neuvotella niistä tällä viikolla.

Maatalousuudistusta vastaan pullikoinnista ei Suomi kuitenkaan kostuisi, sillä uudistus on hyödyllistä tehdä ennen WTO:n seuraavaa kierrosta ja pakko tehdä ennen unionin itälaajentumista.

Suomalaistuottajat ovat enemmän EU:n poliittisen johdon armoilla kuin muiden jäsenmaiden talonpojat. Suomessa ei olisi maataloutta edes nykyisillä tuottajahinnoilla ilman EU:n sallimia tukia. Maataloutemme kuuden miljardin markan nettotulot ovat pienemmät kuin kansallinen ja EU:n tuki yhteensä.

Suomi yrittää neuvotella EU-maiden kanssa ennen kauppaneuvottelujen alkua sellaisen tukipaketin, jonka myös USA voi hyväksyä. USA vaatii vientitukien ja suojatullien poistamista ainakin EU:n tehokkaimmilta viljelyalueilta.

Suomen ei kannata väheksyä maatalouskomissaari Franz Fischleriä, jonka avulla se on saanut puolelleen ainakin Saksan. Tällä viikolla selviää löytyykö muita tukijoita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    3. 3

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    4. 4

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    5. 5

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    6. 6

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    7. 7

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    8. 8

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    9. 9

      Katso miten muut arvostavat työtäsi

    10. 10

      Etla: Tasa-arvo-ongelmat alkavat heti työurien alusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    7. 7

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    8. 8

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    9. 9

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    5. 5

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    6. 6

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    7. 7

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    8. 8

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    11. Näytä lisää