SVEITSI JA SAKSA RAHOITTIVAT ENITEN ETELÄ-AFRIKKAA 80-LUVULLA

Julkaistu:

Rotusortohallituksen uhrit vaativat miljardikorvauksia
Geneve Sveitsiläis- ja saksalaisyrityksiltä vaaditaan korvauksia Etelä-Afrikan rotusortohallituksen kanssa tekemistään kaupoista. Genevessä julkistetun tutkielman mukaan Saksa ja Sveitsi olivat mustia sortavan ja valkoisia suosivan apartheid-hallituksen tärkeimmät rahoittajat.

Juutalaisrahojen kohun jälkeen nyt halutaan rotusorrolla liikevaihtoaan kohentaneet yritykset tilille.

Sveitsin Rahakeskuksen katsauksessa tarkastellaan myös tärkeiden investoijien Yhdysvaltojen ja Britannian kauppoja Etelä-Afrikassa.

Demokratisoituminen hillitsi kauppoja

Tutkielman mukaan Sveitsi oli Etelä-Afrikan rotusortohallituksen yhä tärkeämmäksi kasvanut liikekumppani, mutta demokratisoitumisen jälkeen Sveitsin talouden investointi-into lopahti.

Kun useimpien valtioiden talouspakotteet olivat kovimmillaan 1989, oli Sveitsi Etelä-Afrikan tärkein investointipartneri.

Tuolloin Sveitsin suorat investoinnit ylittivät amerikkalaisten investoinnit. Nyt amerikkalaiset sijoittavat Etelä-Afrikkaan kaksi kertaa enemmän kuin sveitsiläiset.

Apartheidin synkimpään aikaan 1984 Etelä-Afrikan velat sveitsiläispankkeihin olivat kaksi miljardia frangia eli noin 7,4 miljardia markkaa. Sveitsiläiset olivat investoineet maahan 12,1 miljardia frangia eli 44,8 miljardia markkaa.

Näistä siirtyi 1,5 miljardin markan korot Sveitsiin. Nykyinen eteläafrikkalaisjohto ei haluaisi maksaa rotusortohallituksen velkoja.

Sveitsi on maksanut jo 1,8 miljoonaa markkaa Etelä-Afrikan totuuskomissiolle. Rotusortohallituksen uhrit vaativat Sveitsiltä 500 miljoonaa dollarin eli yli 2,5 miljardin markan korvauksia.

Pankeille tuottavaa liiketoimintaa

Etenkin Sveitsin pankeille valkoisten valtaa pönkittänyt Etelä-Afrikka oli hyvä liiketoimi. Pankit ostivat kultaa Etelä-Afrikasta ja lainoittivat valtiota silloinkin, kun muut pankit ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä Maailmanpankki vetäytyivät rotusortohallituksen tukemisesta.

Pankeilta tuli apu myös eteläafrikkalaiskonserneille, jotka sanktioita kiertääkseen perustivat firmoja ulkomaille tai ostivat ulkomaisia yrityksiä.

80-luvulla sveitsiläispankit ostivat kaksi kolmasosaa Etelä-Afrikan vientikullasta. Eteläafrikkalainen timanttikonserni De Beers kävi kolmasosan raakatimanttikaupastaan Sveitsin Luzernista käsin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    4. 4

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    5. 5

      Ekonomisti: Nousukauden huipussakaan ei ylletä samaan kuin muissa Pohjoismaissa

    6. 6

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      OP: Suhdannenousu vasta alkutekijöissä

    9. 9

      Affectosta 98 miljoonan euron ostotarjous – osake ponkaisi 27,5 %

    10. 10

      Harhaluulot ikääntyneistä jylläävät työelämässä – eivät sen sairaampia tai muutosvastaisempia kuin muutkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    3. 3

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    4. 4

      Seppälää haetaan konkurssiin

    5. 5

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    6. 6

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    7. 7

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    10. 10

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    11. Näytä lisää