PÖRSSIN TEMPOILU KIIHTYY

Julkaistu:

Eilisessä pörssipäivässä oli hyvää se, että suomalaisosakkeita omistavien sijoittajien varallisuus kasvoi taas reilusti yli prosentin. Markkoina laskien sijoittajat vaurastuivat noin yhdeksän miljardin markan arvonnousulla.

Huolestuttavaa päivässä oli se, että pörssi liikahti taas epämukavan voimakkaalla rykäisyllä. Pörssin päivittäiset arvonmuutokset ovat tänä vuonna kivunneet suuremmiksi kuin kertaakaan aikaisemmin hex-indeksin reilun kymmenvuotisen historian aikana.

Varsinkin lyhytaikaisten osakesijoitusten riskit ovat nyt kaksi kertaa niin suuret kuin kymmenen vuotta sitten.

Kun pörssi lähestyi edellistä huippukauttaan 1980-luvun lopulla, olivat päivittäiset indeksimuutokset alle puolen prosentin luokkaa kumpaankin suuntaan. Surullisen kuuluisana taitevuonna 1989 hex-indeksi nousi keskimääräisinä plus-päivinä 0,40 prosenttia. Vastaavasti keskimääräisinä laskupäivinä hex notkahti -0,48 prosenttia.

Päivittäiset indeksimuutokset alkoivat pörssin lamaantumisesta huolimatta jo tämän vuosikymmenen alussa kasvaa.

Mutta erityisesti viime ja tänä vuonna hex-indeksin päivämuutokset ovat kasvaneet rajusti. Tiistainen 3,5 prosentin nousurykäisy mukaanluettuna tämän vuoden plus-päivät ovat olleet keskimäärin 1,21 prosenttia. Pudotuspäivinä indeksimuutokset ovat tänä vuonna olleet miltei yhtä suuria - pörssi on ottanut takapakkia keskimäärin 1,18 prosenttia.

Pörssin hurja nousu koko tänä vuonna ei johdukaan siitä, että päivittäiset indeksinousut olisivat oleellisesti indeksilaskuja suurempia. Selitys löytyy ennemmin siitä, että nousupäiviä on sijoittajien onneksi ollut huomattavasti enemmän kuin laskupäiviä.

Lyhytaikaisilla sijoituksilla taiturointi on pörssin pitkästä nousutrendistä huolimatta muuttunut yhä vaarallisemmaksi.

Seuraavan pörssipäivän suuntaa on edelleen yhtä vaikea päätellä ennalta kuin kymmenen vuotta sitten. Sen sijaan nyt voi olla kohtalaisen varma, että yhden päivän kurssimuutos on oleellisesti suurempi kuin vanhoina hyvinä aikoina. Lisäksi samankokoisen osake-erän ostamiseen on nyt pakko sitoa miltei kymmenen kertaa niin paljon rahaa kuin kymmenen vuotta sitten. Rahassa mitaten osakemarkkinoiden riski on nyt dramaattisesti suurempi kuin vuosikymmen sitten.

Hex-indeksin päivämuutokset olivat keskihajonnan mukaan kymmenen vuotta sitten 0,70 prosenttia, nyt peräti 1,50 prosenttia.

Jos päivittäisten indeksimuutosten keskihajontaa suhteuttaa koko pörssin markkina-arvoon, näyttää Suomen osakemarkkinoiden päivittäinen riski kivunneen kymmenessä vuodessa vajaasta miljardista markasta liki kymmeneen miljardiin markkaan.

Erikoista osakemarkkinoidemme kehityksessä on se, että edes osakevaihdon hurja kasvu ei ole kyennyt hillitsemään pörssin päivittäistä tempoilua. Pörssin päiväväihto on vuosi vuodelta kasvanut vuosikymmenen alkuvuosien alle sadasta miljardista markasta tämänvuotiseen 1,1 miljardin markan keskiarvoon.

New Yorkin osakepörssin kaltaisilla tehokkailla ja laajoilla markkinoilla pörssiyhtiöiden runsaus ja sijoittajien suuri määrä pitävät päivittäisen vaihdon niin suurena, että markkinat eivät normaalisti liiku kovin suurin loikkauksin ylös tai alas.

Meillä taas osakekauppa on kasvustaan huolimatta edelleen niin ohutta, että isot liikkeet ovat arkipäivää. Helsingin tempoilu voi myös viitata siihen, että aktiivisesti suomalaisosakkeilla kauppaa käyviä suursijoittajia on päivittäin liikkeellä vain kourallinen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    5. 5

      Trumpin kommentit ja Barcelonan isku hermostuttavat markkinoita – dollari heikkeni

    6. 6

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    7. 7

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    10. 10

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    6. 6

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    9. 9

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    10. 10

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    11. Näytä lisää