GLOBAALI PELAAJA

Julkaistu:

Johan Helsingius on uskollinen internetille
Johan Helsingius oli 80-luvulla unix-käyttäjäkerhon puheenjohtaja. Tänään EUnet International toimii globaalitasolla 50 miljoonan dollarin liikevaihdolla. Maaliskuussa yritys siirtyi amerikkalaisen Qwestin omistukseen.

Johan Helsingius, 37, kuuluu internetin keskushermostoon. Hän oli oikeissa aikeissa oikeaan aikaan ja tänään hän kehittää EUnet Internationalia Amsterdamin pääkonttorissa.

Keväällä tämä tietoverkon palveluntarjoaja hankki lisää voimia siirtymällä amerikkalaisen Qwest Communicationsin omistukseen.

Qwest on Yhdysvaltain neljänneksi suurin operaattori. Ensi vuonna se on valmistamassa amerikkalaista manteretta kattavaa optista kuituverkkoa, jonka teho on tuhatkertainen vanhoihin puhelinverkkoihin nähden.

Euroopan kannalta siirtymää voidaan tulkita EUnetin hyvästinä eurooppalaisille teleyhtiöille ja avauksena rajattomaksi käyneeseen tulevaisuuteen. Kaupan arvo oli 154 miljoonaa dollaria.

Euroopan tiedonsiirtomarkkinat kasvavat räjähdysmäisesti internetin kehityksen mukana: erään arvion mukaan markkinoiden arvo on vuonna 2000 noin 55 miljardia dollaria. EUnet on tunnettu Internet-asiantuntijana ja tuntee hyvin Euroopan toisistaan vahvasti eroavat kansalliset markkinat sekä toimialan sääntelyn, sanoo Qwestin pääjohtaja Joseph P. Nacchio.

Helsingius on muutaman tunnin vanhassa kotikaupungissaan, Kaapelitehtaalla pidettävässä uusmediaseminaarissa. Omnibook kainalossa, puhelin suljettuna, puku moitteeton. Istuudumme tyhjään tehdassaliin. Miten Helsingius näkee amerikkalaisomistuksen?

Globaalitason toimijat tulevat väistämättä olemaan amerikkalaisohjattuja, se on selvää. Sitä kehitystä ei voi välttää, koska heillä yksinkertaisesti on hyvät edellytykset ja tarvittava tekniikka. Globaalitason markkinajohtavissa yrityksissä voi sitten olla eurooppalaisia osia, mutta pääkonttorin virallisella sijainnilla ei ole niin väliä. Samoihin pörsseihin kaikkien silti on mentävä, toteaa Helsingius.

EUnetin liikevaihto vuonna 1997 oli 55 miljoonaa dollaria, ja tänä vuonna sen odotetaan kasvavan 75 miljoonaan dollariin. EUnet ulottuu jo yli 40 maahan, ja sillä on noin 60 000 asiakasta, joista suurin osa on suuria ja keskisuuria yrityksiä.

Perinteiset eurooppalaiset teleyhtiöt eivät kerta kaikkiaan toimittaneet tarvitsemaamme kapasiteettia. Vähitellen ne ovat ymmärtäneet internetin merkityksen, mutta päätöksenteko on hirvittävän hidasta, toteaa Helsingius.

The Economist yritti pääkirjoituksessaan löytää viimehetken keinoja, joilla British Telecom voisi haastaa uusia ´seuraavan sukupolven´ operaattoreita, kuten Qwestia globaalimarkkinoilla. ´Telemarkkinoiden muuttuessa yhä enemmän tietokonealaa muistuttavaksi, jossa innovaatiot ovat hyvin nopeita ja uudet palvelut nopeasti tuodaan markkinoille, BT ja sen muodolliset veljekset ovat huonossa asemassa voittaakseen valtaosaa ääni- ja dataliikenteen nousukauden uusista tuloista´, lehti toteaa.

´Muutu nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin kuin pahimmissa painajaisissasi´, on lehden lempeä ohje. Siksi Sonera.

Päivän sana verkkobisneksessä taitaa olla konvergenssi.

-Internet on uutta liiketoimintaa, mutta vaikuttaa myös olemassaoleviin rakenteisiin. Verkolla kohtaavat kaikki: perinteinen teleteollisuus, teleoperaattorit, puhelinyhdistykset, perinteiset mediat, pankit. Konvergoivat. Olemme nähneet monta toimijaa tekemässä kaikkea samanaikaisesti, verkonrakentamisesta sisällöntuotantoon.

Mutta minun sanomani on yksinkertainen: jokaisen on keskityttävä siihen, mitä osaa. Esimerkiksi America Online yritti myydä sekä verkkokytkentää että sisältöä, mutta on sittemmin keskittynyt sisältöön. Vastaava eurooppalainen hanke tyrehtyi. Operaattori operoi eli ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa internetiä varten. Tähän asti EUnet on vuokrannut fyysistä kaapelikapasiteettia teleyhtiöiltä, mutta kuituverkon myötä EUnet on ottamassa lisäaskeleen kohti riippumattomuutta ja imuroimassa samalla mukaansa yhä enemmän ääni- ja dataliikenteestä.

Kun optinen kaapelimme menee suoraan talouksiin, voimme sitä kautta lähettää kaiken: puhelinliikenteen, maailmanlaajuisen tv:n, radion. Miksi haluaisit olla riippuvainen parista tv-kanavasta, kun sinulla on valittavana tuhat kanavaa ympäri maailmaa?

Rehellisesti sanottuna valinnanvaran loputon lisääntyminen kuulostaa uuvuttavalta ajatukselta. Mutta siihenkin Helsingiukselle on ratkaisunsa.

Seuraava suuri kehitys tapahtuu etsijöissä. Uskon robottityyppisiin etsijöihin, joita voi ohjelmoida omien mieltymysten mukaan. Ehkä ne voivat etsiä samantyyppisiäasioita joista aiemmin olet ollut kiinnostunut...

Mutta minne silloin katoaa internetin yllätysmomentti?

Siinäpä se. Tuo on se raja, jolla jatkuvasti on tasapainoiltava. Miten paljon haluaa vaikuttaa...

Ostosrobotit ovat tulossa, mullistamassa sekä verkkokaupankäyntiä että perinteistä kauppaa. Osa tarjonnasta ja transaktiosta siirtyy verkkoon jakelun pysyessä ennallaan. Tai ei edes niinkään, kun yhä useamman tuotteen sisältö on monistettavissa fyysisistä ulottuvuuksistaan huolimatta. Siinä missä musiikkiteollisuus vielä näkee laitonta kopiointia, Helsingius näkee mahdollisuuksia.

Koko CD-levyn käsite saattaa mennä absurdiksi. Poimit vain verkolta haluamasi kappaleen ja maksat siitä kertaveloituksen.

Helsingius on ilmiselvästi omassa elementissään, kun hän innostuu puhumaan tulevaisuudennäkymistä. Niitä on. Hänen asemansa EUnetissa on kehitysjohtaja ja on suorastaan huojentavaa kuulla, että hänen ammattitaitonsa ja asiallisuutensa ulottuu myös lakisäädäntöön.

Vähitellen lakisäädäntö on tavoittamassa realiteettia, eivätkä nämä ole triviaaleja kysymyksiä. World Trade Organisation ja OECD ovat ne tahot, joiden on ne selvitettävä. Olen itse asiantuntijana useassa OECD:n työryhmässä, Helsingius toteaa.

Pornon ja propagandan lisäksi on kysymys sopimusoikeuksista. Minkä maan säädökset ovat voimassa, kun transaktio tapahtuu verkossa? Entä kenellä on oikeus puuttua sisältöön ja millä perusteella? Internet ei ole kenenkään omistuksessa ja törmäyksiä on kaikenlaisia.

Tanskassa lapsiin kohdistettu markkinointi on laitonta, mikä periaatteessa tarkoittaa, että Disneyn kotisivut ovat lainvastaisia.

Disneyn kundit sanovat so what, Helsingiukselta lipsahtaa.

Entä sitten? Kuka päättää? Toinen toimintatapa löytyy Singaporesta.

Siellä hallitus on asettanut pullonkaulan, jonka kautta verkko menee. Seulotaan todellakin pois kaikki ei-toivottu poliittinen aineisto ja porno ja muu. Mutta Singapore on outo paikka, kuin iso ostoskeskus, jossa sakotetaan purukumin kadulle sylkemisestä.

Jos internet on orgaaninen olio, jossa ajoittain on kummaakin, niin kai sen yleisiin määritelmiin saattaminen on terveempi suhtautumistapa kuin sen kieltäminen? Internetiin on olemassa jo 70 miljoonaa kytkentää ympäri maailmaa.

Helsingiuksen historia kertoutuu hieman vaivalloisesti.

Olin siis Suomen unix-käyttäjäkerhon puheenjohtaja 80-luvun lopulla. Aatteellista. Sitten tein konsulttina business-suunnitelman, jossa totesin, että tietoverkko voi toimia kaupallisestikin. Sanottiin ´todista se´ ja sitten sen tein, perustin EUnet Finlandin.

Onko alkuaikojen teknohengestä mitään jäljellä?

Helsingius menee aivan hetkeksi hiljaiseksi, jonka jälkeen sanoo:

Tuttavani sanovat aina, että olen niin 80-lukulainen. Vuonna 1996 EUnetin seitsemän kansallista yritystä meni yhteen ja perusti EUnet Internationalin, jonka pääkonttori on Amsterdamissa. Nyt yrityksellä on tytäryrityksiä 13 maassa, toimintaa yli neljässäkymmenessä ja työntekijöitä yli neljäsataa.

Helsingius muutti itse Amsterdamiin vuosi sitten.

Kun muutin, avasin tietysti uuden tilin paikallisessa pankissa, mutta Meritan verkkopankki toimii paljon paremmin. Saan melkein aina käydä hollantilaisessa pankissa paikan päällä selvittämässä asioitani, kun sillä on niin sekavat verkkoyhteydet. Miksi käyttäisin sitä? Internetissä on jo ehtinyt ilmestyä ja hävitä muutama pankintapainen, mutta ilmeisesti ne ovat olleet sen verran nopeasti kyhättyjä tempauksia, ettei luottamus niitä kohtaan ole kantanut. Ihmiset haluavat tietää, että on olemassa oikea, asiallisesti toimiva pankki, ennen kuin antavat rahansa tallennettaviksi sähköiseen avaruuteen. Ehkä raha on se tekijä, joka pitää internetin maan tasalla, vai voiko elektroninen raha saada oman kurssinsa?

Todennäköisesti ei, mutta onhan itsenäinen valuuttakin mahdollinen. Ennemmin se on sidoksissa dollariin, ecuun ja muihin olemassaoleviin valuuttoihin, Helsingius toteaa.

Sitten hän lentää takaisin sinne, missä pesukone on.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    3. 3

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    4. 4

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    5. 5

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    6. 6

      Seppälää haetaan konkurssiin

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Turismi veti Islantia lamasta – ja puski Reykjavikin asuntohinnat hurjaan nousuun

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    8. 8

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    9. 9

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    10. 10

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää