MAHTAVAT BONNIERIT

Carl-Johan Bonnier johtaa Pohjoismaiden vaikutusvaltaisinta mediakonsernia
Carl-Johan Bonnier johtaa Pohjoismaiden vaikutusvaltaisinta mediakonsernia. Hän aikoo laajentaa yhtiön liiketoimia Suomeen, Baltiaan ja Venäjälle, mutta tahtoo uudistusten myllerryksessäkin säilyttää yrityksen suvun hallinnassa.

Bonnier-yhtiöiden toimitusjohtaja Carl-Johan Bonnier on Ruotsia 1800-luvun alkupuolella hallinneen kuningas Kaarle XIV Juhanan kaima. Hän ei ole kuitenkaan perinyt etunimeään edesmenneeltä kuninkaalta, vaan isältään Johanilta ja isoisänsä isältä Karl-Otto Bonnierilta. Siniveriset nimet ovat kulkeneet perheessä sukupolvesta toiseen.

Vuonna 1941 kuolleen Karl-Oton muotokuva hallitsee toimitusjohtaja Carl-Johanin työhuonetta suvun 20-kerroksisen päämajan yläkerrassa Tukholman Vaasakaupungissa. Tuuheakulmainen vanha herra tuntuu tuijottavan paheksuen, kun kysyn hänen pojanpojanpojaltaan, onko tämä koskaan kokenut sukunimeään rasitteeksi.

Carl-Johan Bonnier vastaa jokaista sanaa erikseen painottaen.

Ei, en ole koskaan toivonut muuta nimeä. Suku ja perinteet ovat minulle tärkeitä, ja tiesin jo varhain, että haluan tehdä töitä perheyrityksessä.

Carl-Johan (46) aloitti Bonnierin palveluksessa valmistuttuaan Tukholman kauppakorkeakoulusta 1970-luvun puolivälissä.

Muun muassa kirjoja ja lehtiä kustantavan yritysryppään emoyhtiön johtoon hän nousi vuonna 1991.

En ole varma, olisinko saanut tämän työpaikan, jos sukunimeni olisi vaikkapa Andersson. Bonnier-nimestä on kiistämättä ollut hyötyä, hän naurahtaa, mutta lisää kohta vakavammin:

Bonnierföretagen (Bofö) on perheyritys, mutta myös ja ennen kaikkea liikeyritys. Pätevyys ratkaisee johtajan paikkoja täytettäessä, eikä mikään muu.

Seitsemän toimitusjohtajavuotensa aikana Carl-Johan Bonnier on uudistanut 160 vuotta vanhaa perheyritystä, välillä kovallakin kädellä. Siitä huolimatta hän nauttii alaistensa kunnioitusta. Suosittu, reilu ja ahkera ovat sanoja, joilla Bonnier-yrityksissä työskentelevät kuvailevat ´Calle´ Bonnieria.

Suurin Carl-Johan Bonnierin läpiviemistä muutoksista on ollut päätöksenteon siirtäminen keittiön pöydän äärestä hallituksen istuntoihin.

Kun minua pyydettiin Bofön toimitusjohtajaksi, asetin vain yhden vaatimuksen. Halusin ammattimaisen hallituksen, jonka jäsenistä enemmistö on perheen ulkopuolisia.

Vielä kymmenen vuotta sitten talossa puhalsivat toisenlaiset tuulet. Carl-Johanin setä, Bonnier-konsernin pitkäaikaisin johtaja Albert Bonnier johti imperiumiaan vanhan ajan patruunan tavoin: täydellisen itsevaltaisesti. Hallitus oli yhtä kuin Albert Bonnier siihen saakka, kunnes suuri johtaja vuonna 1989 kuoli.

Kun Carl-Johanista tuli suvun päämies, hän ryhtyi heti uudistamaan konsernia. Toinen hänen suurista hankkeistaan on vielä kesken. Moneen suuntaan pullisteleva mediakonserni trimmataan selkeämmäksi.

Tärkeä askel tällä tiellä otettiin reilu kuukausi sitten, kun Bonnierföretagen teki tarjouksen suurimman tytäryhtiönsä, lehtitalo Mariebergin lopuista osakkeista. Parin viikon kuluttua sinetöitävässä kaupassa syntyy uusi yhtiö, Bonnier Ab, jonka liikevaihto lähentelee kymmentä miljardia markkaa.

Carl-Johan Bonnierista tulee uuden yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Bofö ja Marieberg alkoivat muistuttaa toisiaan liikaa. Molemmat ovat aloittaneet sekä radiotoimintaa että yritysinformaatio- ja web-palveluja. Intressikonflikti näytti yhä uhkaavammalta, varsinkin kun yrityksillä on sama pääomistaja, mutta vain Marieberg on pörssissä, Bonnier sanoo.

Bonnier Ab:n perustamisen myötä Marieberg vedetään Tukholman pörssistä, eivätkä uuden suuryrityksen osakkeet ole Carl-Johan Bonnierin mukaan myynnissä ainakaan lähivuosina. Bonnierit ikään kuin ottavat askeleen taaksepäin, kohti puhdasta perheyritystä.

Kolmas Carl-Johan Bonnierin valtakauden suurista suunnitelmista on laajentuminen ulkomaille.

Vuonna 1997 konsernin emoyhtiön Bofön liikevaihdosta yli neljännes kertyi naapurimaista Norjasta ja Tanskasta, viisi prosenttia Suomesta ja 15 muualta Euroopasta, lähinnä Ranskasta ja entisistä itäblokin maista.

Carl-Johan Bonnier haluaa jatkaa kansainvälistymistä, etenkin itään päin. Pohjanlahden toisella puolella ensimmäisenä tulee vastaan Suomi.

Suomen markkinat ovat kiinnostavat. Uskon, että meillä on sieltä vielä paljon haettavaa. On mahdollista, että kasvamme Suomessa nykyisten toiminta-alueidemme puitteissa.

Bonnier omistaa enemmistön Tammesta. Sillä on Suomessa myös kirja- ja elokuvakerhoja sekä yritystiedotustoimintaa. Suurin Suomi-investointi on kuitenkin Mariebergin vajaan neljännesosan omistus Alma Mediasta.

Alma on ollut erittäin onnistunut sijoitus. Toivon, että yhteistyömme jatkuu ja syvenee useilla eri aloilla. Monenlaisia suunnitelmia on vireillä, Bonnier vihjaa.

Hänen mielestään omistusosuuden lisääminen Alma Mediassa ei ole ajankohtaista juuri nyt. Ajankohtaista ei ole myöskään lisäomistus ruotsalaisessa TV4:ssä, josta Alma ja Marieberg yhdessä omistavat enemmistön.

Rivien välistä voi lukea, että Bonnierit haluaisivat mielellään omistaa suuremman osan tv-kanavasta, jos se vain poliittisesti olisi mahdollista. Kulttuuriministeri Marita Ulvskog on sanonut kutakuinkin suoraan, ettei Bonnierien mediaimperiumilla ole enää kasvunvaraa Ruotsissa.

Täytyy myöntää, että ulkomaat kiinnostavat meitä myös tämän vuoksi. Esimerkiksi Suomessa ei ole samanlaista jarruttavaa poliittista ilmapiiriä kuin Ruotsissa.

Hän ei ymmärrä, miten Bonnierien 20 prosentin osuus Ruotsin koko mediamarkkinoista voisi olla uhka moniarvoisuudelle.

Kaikissa kaupungeissa, joissa meillä on lehtiä, meillä on myös kilpailijoita. Siitä valtion lehdistötuki pitää huolen.

Vastustan säätelyä, mutta kannatan keskustelua. On hyvä, että tästä asiasta puhutaan.

Saksalaissyntyinen Adolf Bonnier perusti ensimmäisen Bonnier-kirjakaupan Göteborgiin vuonna 1827. Sen jälkeen suvun liiketoimet ovat laajentuneet tasatahtia media-alan teknisen kehityksen kanssa.

Kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien lisäksi mukaan ovat tulleet elokuvat, televisio ja viimeksi interaktiivinen media.

Bonnierin mukaan perheyrityksen toimialue tulee jatkossakin olemaan laaja.

Pysymme mukana kehityksessä myös tulevaisuudessa. Tärkein on kuitenkin painettu media, kirjat ja lehdet.

Carl-Johan Bonnier on intohimoinen lukutoukka. Hyvän romaanin ääreen hän ehtii mielestään aivan liian harvoin, eikä muista edes parhaillaan lukemansa kirjan nimeä.

Toisen maailmansodan aikaista Kreikkaa se kuitenkin käsittelee.

Valitettavasti päivittäinen lukeminen rajoittuu pääasiassa lehtiin. Ehdoton suosikkini on Dagens Industri.

Bonnier uskoo, että juuri aito kiinnostus kirjoihin ja lehtiin on pitänyt Bonnier-yritykset saman suvun hallussa.

Toinen syy on se voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne, joka perheessämme on, kaikista ristiriidoista huolimatta.

Bonnierille on hyvin tärkeää, että mediakonserni säilyy myös tulevaisuudessa suvun hallussa.

Se on minun toiveeni ja tavoitteeni. Ja ainakin nyt näyttää siltä, että suvussa on koko joukko nuoria, jotka haluavat työskennellä perheyrityksessä. On tietysti vaikea sanoa, onko heidän joukossaan potentiaalinen johtohahmo.

Olen vasta 46-vuotias, enkä aio ihan vielä jäädä eläkkeelle. Kymmenen vuoden tähtäimellä en siis ole huolissani. Mutta mikä on tilanne 20 vuoden kuluttua? Sitä en oikein uskalla ajatella.

Ehkäpä johdossa on silloin Carl-Johanin poika, nyt 18-vuotias Carl Bonnier

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    2. 2

      Aktian pääekonomisti: Le Penin valintaa seuraisi markkinashokki – ja miten kävikään Trumpin valinnan jälkeen?

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    5. 5

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    6. 6

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    7. 7

      Kela hyvittää toimeentulotuen viipymisiä – korvauksia lähes 150 000 viivästyksestä

    8. 8

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    9. 9

      Ruotsalais-suomalainen teräsyhtiö sponsoroi Trumpin virkaanastujaisia – ”ei ota kantaa politiikkaan”

    10. 10

      Ministeriö: Alkoholilaki menee uusiksi hovioikeuden Alkotaxi-päätöksen takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    2. 2

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    3. 3

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    4. 4

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    5. 5

      Ministeriö: Alkoholilaki menee uusiksi hovioikeuden Alkotaxi-päätöksen takia

    6. 6

      Hovioikeus: Mietojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ei voinut kieltää

    7. 7

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    8. 8

      Pelot helpottivat – kulta halpeni vauhdilla

    9. 9

      Pääekonomisti: Ranskan päätöksillä paljon väliä suomalaisille

    10. 10

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pankkia vaihtamalla voi säästää yli tuhat euroa vuodessa

    2. 2

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    3. 3

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    4. 4

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    5. 5

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    6. 6

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    7. 7

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    8. 8

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    9. 9

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    10. 10

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    11. Näytä lisää