MAHTAVAT BONNIERIT

Julkaistu:

Carl-Johan Bonnier johtaa Pohjoismaiden vaikutusvaltaisinta mediakonsernia
Carl-Johan Bonnier johtaa Pohjoismaiden vaikutusvaltaisinta mediakonsernia. Hän aikoo laajentaa yhtiön liiketoimia Suomeen, Baltiaan ja Venäjälle, mutta tahtoo uudistusten myllerryksessäkin säilyttää yrityksen suvun hallinnassa.

Bonnier-yhtiöiden toimitusjohtaja Carl-Johan Bonnier on Ruotsia 1800-luvun alkupuolella hallinneen kuningas Kaarle XIV Juhanan kaima. Hän ei ole kuitenkaan perinyt etunimeään edesmenneeltä kuninkaalta, vaan isältään Johanilta ja isoisänsä isältä Karl-Otto Bonnierilta. Siniveriset nimet ovat kulkeneet perheessä sukupolvesta toiseen.

Vuonna 1941 kuolleen Karl-Oton muotokuva hallitsee toimitusjohtaja Carl-Johanin työhuonetta suvun 20-kerroksisen päämajan yläkerrassa Tukholman Vaasakaupungissa. Tuuheakulmainen vanha herra tuntuu tuijottavan paheksuen, kun kysyn hänen pojanpojanpojaltaan, onko tämä koskaan kokenut sukunimeään rasitteeksi.

Carl-Johan Bonnier vastaa jokaista sanaa erikseen painottaen.

Ei, en ole koskaan toivonut muuta nimeä. Suku ja perinteet ovat minulle tärkeitä, ja tiesin jo varhain, että haluan tehdä töitä perheyrityksessä.

Carl-Johan (46) aloitti Bonnierin palveluksessa valmistuttuaan Tukholman kauppakorkeakoulusta 1970-luvun puolivälissä.

Muun muassa kirjoja ja lehtiä kustantavan yritysryppään emoyhtiön johtoon hän nousi vuonna 1991.

En ole varma, olisinko saanut tämän työpaikan, jos sukunimeni olisi vaikkapa Andersson. Bonnier-nimestä on kiistämättä ollut hyötyä, hän naurahtaa, mutta lisää kohta vakavammin:

Bonnierföretagen (Bofö) on perheyritys, mutta myös ja ennen kaikkea liikeyritys. Pätevyys ratkaisee johtajan paikkoja täytettäessä, eikä mikään muu.

Seitsemän toimitusjohtajavuotensa aikana Carl-Johan Bonnier on uudistanut 160 vuotta vanhaa perheyritystä, välillä kovallakin kädellä. Siitä huolimatta hän nauttii alaistensa kunnioitusta. Suosittu, reilu ja ahkera ovat sanoja, joilla Bonnier-yrityksissä työskentelevät kuvailevat ´Calle´ Bonnieria.

Suurin Carl-Johan Bonnierin läpiviemistä muutoksista on ollut päätöksenteon siirtäminen keittiön pöydän äärestä hallituksen istuntoihin.

Kun minua pyydettiin Bofön toimitusjohtajaksi, asetin vain yhden vaatimuksen. Halusin ammattimaisen hallituksen, jonka jäsenistä enemmistö on perheen ulkopuolisia.

Vielä kymmenen vuotta sitten talossa puhalsivat toisenlaiset tuulet. Carl-Johanin setä, Bonnier-konsernin pitkäaikaisin johtaja Albert Bonnier johti imperiumiaan vanhan ajan patruunan tavoin: täydellisen itsevaltaisesti. Hallitus oli yhtä kuin Albert Bonnier siihen saakka, kunnes suuri johtaja vuonna 1989 kuoli.

Kun Carl-Johanista tuli suvun päämies, hän ryhtyi heti uudistamaan konsernia. Toinen hänen suurista hankkeistaan on vielä kesken. Moneen suuntaan pullisteleva mediakonserni trimmataan selkeämmäksi.

Tärkeä askel tällä tiellä otettiin reilu kuukausi sitten, kun Bonnierföretagen teki tarjouksen suurimman tytäryhtiönsä, lehtitalo Mariebergin lopuista osakkeista. Parin viikon kuluttua sinetöitävässä kaupassa syntyy uusi yhtiö, Bonnier Ab, jonka liikevaihto lähentelee kymmentä miljardia markkaa.

Carl-Johan Bonnierista tulee uuden yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Bofö ja Marieberg alkoivat muistuttaa toisiaan liikaa. Molemmat ovat aloittaneet sekä radiotoimintaa että yritysinformaatio- ja web-palveluja. Intressikonflikti näytti yhä uhkaavammalta, varsinkin kun yrityksillä on sama pääomistaja, mutta vain Marieberg on pörssissä, Bonnier sanoo.

Bonnier Ab:n perustamisen myötä Marieberg vedetään Tukholman pörssistä, eivätkä uuden suuryrityksen osakkeet ole Carl-Johan Bonnierin mukaan myynnissä ainakaan lähivuosina. Bonnierit ikään kuin ottavat askeleen taaksepäin, kohti puhdasta perheyritystä.

Kolmas Carl-Johan Bonnierin valtakauden suurista suunnitelmista on laajentuminen ulkomaille.

Vuonna 1997 konsernin emoyhtiön Bofön liikevaihdosta yli neljännes kertyi naapurimaista Norjasta ja Tanskasta, viisi prosenttia Suomesta ja 15 muualta Euroopasta, lähinnä Ranskasta ja entisistä itäblokin maista.

Carl-Johan Bonnier haluaa jatkaa kansainvälistymistä, etenkin itään päin. Pohjanlahden toisella puolella ensimmäisenä tulee vastaan Suomi.

Suomen markkinat ovat kiinnostavat. Uskon, että meillä on sieltä vielä paljon haettavaa. On mahdollista, että kasvamme Suomessa nykyisten toiminta-alueidemme puitteissa.

Bonnier omistaa enemmistön Tammesta. Sillä on Suomessa myös kirja- ja elokuvakerhoja sekä yritystiedotustoimintaa. Suurin Suomi-investointi on kuitenkin Mariebergin vajaan neljännesosan omistus Alma Mediasta.

Alma on ollut erittäin onnistunut sijoitus. Toivon, että yhteistyömme jatkuu ja syvenee useilla eri aloilla. Monenlaisia suunnitelmia on vireillä, Bonnier vihjaa.

Hänen mielestään omistusosuuden lisääminen Alma Mediassa ei ole ajankohtaista juuri nyt. Ajankohtaista ei ole myöskään lisäomistus ruotsalaisessa TV4:ssä, josta Alma ja Marieberg yhdessä omistavat enemmistön.

Rivien välistä voi lukea, että Bonnierit haluaisivat mielellään omistaa suuremman osan tv-kanavasta, jos se vain poliittisesti olisi mahdollista. Kulttuuriministeri Marita Ulvskog on sanonut kutakuinkin suoraan, ettei Bonnierien mediaimperiumilla ole enää kasvunvaraa Ruotsissa.

Täytyy myöntää, että ulkomaat kiinnostavat meitä myös tämän vuoksi. Esimerkiksi Suomessa ei ole samanlaista jarruttavaa poliittista ilmapiiriä kuin Ruotsissa.

Hän ei ymmärrä, miten Bonnierien 20 prosentin osuus Ruotsin koko mediamarkkinoista voisi olla uhka moniarvoisuudelle.

Kaikissa kaupungeissa, joissa meillä on lehtiä, meillä on myös kilpailijoita. Siitä valtion lehdistötuki pitää huolen.

Vastustan säätelyä, mutta kannatan keskustelua. On hyvä, että tästä asiasta puhutaan.

Saksalaissyntyinen Adolf Bonnier perusti ensimmäisen Bonnier-kirjakaupan Göteborgiin vuonna 1827. Sen jälkeen suvun liiketoimet ovat laajentuneet tasatahtia media-alan teknisen kehityksen kanssa.

Kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien lisäksi mukaan ovat tulleet elokuvat, televisio ja viimeksi interaktiivinen media.

Bonnierin mukaan perheyrityksen toimialue tulee jatkossakin olemaan laaja.

Pysymme mukana kehityksessä myös tulevaisuudessa. Tärkein on kuitenkin painettu media, kirjat ja lehdet.

Carl-Johan Bonnier on intohimoinen lukutoukka. Hyvän romaanin ääreen hän ehtii mielestään aivan liian harvoin, eikä muista edes parhaillaan lukemansa kirjan nimeä.

Toisen maailmansodan aikaista Kreikkaa se kuitenkin käsittelee.

Valitettavasti päivittäinen lukeminen rajoittuu pääasiassa lehtiin. Ehdoton suosikkini on Dagens Industri.

Bonnier uskoo, että juuri aito kiinnostus kirjoihin ja lehtiin on pitänyt Bonnier-yritykset saman suvun hallussa.

Toinen syy on se voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne, joka perheessämme on, kaikista ristiriidoista huolimatta.

Bonnierille on hyvin tärkeää, että mediakonserni säilyy myös tulevaisuudessa suvun hallussa.

Se on minun toiveeni ja tavoitteeni. Ja ainakin nyt näyttää siltä, että suvussa on koko joukko nuoria, jotka haluavat työskennellä perheyrityksessä. On tietysti vaikea sanoa, onko heidän joukossaan potentiaalinen johtohahmo.

Olen vasta 46-vuotias, enkä aio ihan vielä jäädä eläkkeelle. Kymmenen vuoden tähtäimellä en siis ole huolissani. Mutta mikä on tilanne 20 vuoden kuluttua? Sitä en oikein uskalla ajatella.

Ehkäpä johdossa on silloin Carl-Johanin poika, nyt 18-vuotias Carl Bonnier

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    3. 3

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    4. 4

      Seppälää haetaan konkurssiin

    5. 5

      Turismi veti Islantia lamasta – ja puski Reykjavikin asuntohinnat hurjaan nousuun

    6. 6

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    7. 7

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    8. 8

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    7. 7

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    8. 8

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    9. 9

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    10. 10

      Helsingin pörssiin on tulossa taas uusi yhtiö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää