PIENET VIPIT OVAT KALLEIMPIA

Julkaistu:

Kulutusluotto otetaan yhä useammin ostohetkellä
Mitä sanotte lainasta, jonka todellinen vuosikorko osuu kymmenen ja 30 prosentin haarukkaan? Kuulostaa pahalta vai mitä? Tällaiset lainat ovat tyypillisesti enintään vuoden tai parin pituisia ja alle 50000 markan suuruisia. Ne menevät yhä paremmin kaupaksi.

Kalliilla rahalla ostetaan ennen muuta pienehköjä kestokulutushyödykkeitä kuten pesukoneita, tietokoneita tai huonekaluja.

Eli tilpehööriä, joka kelpaa huonosti osamaksukaupan kohteeksi, koska itse kauppatavarasta ei ole vakuudeksi. Siksi myös rahoittajan riski on tällaisessa kaupassa suurempi kuin esimerkiksi autokaupassa. Ja siksi myös rahan korkeampi hinta on osin perusteltu.

Pienten ja kalliiden luottojen suosio kertoo ennen muuta siitä, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan helppoudesta. Tavaran ja rahan ostaminen samasta paikasta on yksinkertaisesti paljon kätevämpää kuin pankinjohtajan pakeilla juokseminen. Lisäksi: kun lapsiperheen pesukone hajoaa, uusi on mukava saada heti eikä viikon päästä.

Nämä kalliit kulutusluotot näyttävät usein ensi silmäyksellä halvoilta. Osta nyt - korko ja kulut nolla markkaa, maksa vasta huhtikuussa - on juuri nyt tyypillinen houkutus. Nämä ovat sisäänvetokampanjat edellyttävät, että ostaja maksaa koko kauppasumman muutaman kuukauden kuluttua. Jos hinta maksetaan osissa, alkavat myös kulut juosta.

Tarjouksen hyödyntäminen edellyttää lisäksi, että ostaja tekee kaupan tai useimmin kaupan myyjän välityksellä rahoitusyhtiön kanssa luottosopimuksen, joka jää voimaan sen jälkeenkin kun kauppatavara on maksettu. Yllätys saattaa odottaa seuraavan ostoksen jälkeen: rahoitusyhtiö muistaa asiakasta seuraavassa laskussa esimerkiksi sadan markan tilinperustamismaksulla.

Mainonnassa korostuvat myös pienet kuukausierät, joilla vipin voi maksaa takaisin. Rahan hinta paljastuu vasta todellisesta vuosikorosta, joka huomioi korkojen lisäksi myös muut kulut ja maksut. Todelliset korkoprosentit paisuvat pienissä lainoissa pörkerryttäviksi juuri kiinteiden kulujen vuoksi: ne painavat pientä lainaa suhteellisesti laskien raskaasti. Markoissa mitattuna kustannukset eivät hirvitä yhtä paljon.

Tämä kuluttajalain vaatima tieto kulutusluoton todellisista kustannuksista tuppaa markkinoijilta unohtumaan - tai se välähtää esimerkiksi televisiomainoksessa niin nopeasti, että sitä on mahdoton lukea. Suomen Kuluttajaliitto ry johtavan lakimiehen Tuula Sarion mukaan markkinatuomioistuin käsittelee tällaisia tapauksia tasaisin väliajoin.

Tuore tapaus on Kesko, jolle markkinatuomioistuin sälytti uhkasakon marraskuussa. Tuomioistuin oli sitä mieltä, ettei todellinen vuosikorko käynyt riittävän selkeästi ja havainnollisesti ilmi Mustan Pörssin kulutusluoton eli Pörssitilin markkinoinnissa. Lisäksi tuomioistuin katsoi, ettei Kesko voi vetäytyä kauppiaansa tai tytäryhtiöidensä selän taakse, vaan vastaa myös kodinkoneketjunsa mainonnasta. Musta Pörssi on Keskon tytäryrityksen K-yhtiöiden aputoiminimi.

Pankit ohjaavat hinnoittelullaan pienen kulutusluoton tarvitsijat oman rahoitusyhtiönsä tiskille. Myös tämä raha on kallista. Lainakorko on sidottu useimmiten pankin omaan viitekorkoon. Sen päälle esimerkiksi OP-ryhmän asiakkaat maksavat 5,9 prosenttiyksikön marginaalin. Esimerkiksi 10000 markan lainan todellinen vuosikorko on 13,7 prosenttia.

Autokaupassa vahvoilla ovat autojen myyjien omat rahoitusyhtiöt. Ne toimivat menekinedistäjinä ja tarjoavat aika ajoin luonnottoman edullista rahaa eli lainaa, jonka korko jää alle markkinatason.

Kauppias on syrjäyttänyt pankinjohtajan autokaupassa nopeasti. OP-Rahoituksen toimitusjohtaja Pekka Hujalan näppituntuman mukaan kymmenen vuotta sitten melkein kaikki luotolla tehdyt autokaupat tehtiin pankkilainan vauhdittamina. Nyt pankkilaina rahoittaa vain yhtä kauppaa kymmenestä.

Merkittävimmän rahoitusratkaisunsa suomalainen tekee kuitenkin silloin, kun päättää ostaa asunnon. Uutta asuntorahamarkkinoilla on laina-aikojen pidentyminen. Laina-ajan venyminen kasvattaa korkokuluja, mutta pienentää toisaalta kuukausittaisia maksuja. Talouden kokonaiskorkokulutut voivat näin alentua, kun kalliita kulutusluottoja tarvitaan vähemmän.

Kalliilta lyhyeltä rahalta välttyvät kokonaan ne, joilla ei ole vakinaista työpaikkaa tai joilla on tahroja luottotiedoissa. Heille ei kauppiaalta tai rahoitusyhtiöltä yleensä rahaa heru.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    3. 3

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    6. 6

      Seppälää haetaan konkurssiin

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Turismi veti Islantia lamasta – ja puski Reykjavikin asuntohinnat hurjaan nousuun

    9. 9

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    8. 8

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Helsingin pörssiin on tulossa taas uusi yhtiö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää