RAHASTOSIJOITTAMINEN LAAJENI MAAILMALLE KERTAHEITOLLA

Julkaistu:

Suomalalaiset oivalsivat sijoitusten kansainvälisen hajauttamisen saman tien, kun sijoitusrahastoyhtiöt alkoivat laajasti tarjota kansainvälisiä rahastojaan.

Suomalaisten sijoitukset kansainvälisiin sijoitusrahastoihin kasvoivat viime vuonna varmuudella yli kolminkertaisiksi vajaaseen kuuteen miljardiin markkaan. Ja koska luvussa ovat mukana vain pääasiassa suomalaisille markkinoitavat kansainväliset sijoitusrahastot, on kasvuarvio todennäköisesti rutkasti alakantissa.

Todellinen kansainvälisten sijoitusten määrä on huomattavasti suurempi kuin kuusi miljardia markkaa, sillä suomalaiset ovat sijoittaneet varojaan myös ulkomaisten rahastoyhtiöiden kansainvälisiin rahastoihin.

Helsingin Pörssin kokoaman Rahastoraportin tiedoista ilmenee, että suomalaisten rahastosijoituksista oli viime vuoden lopussa ainakin runsas neljännes kansainvälisissä sijoitusrahastoissa.

Selvästi eniten suomalaiset kasvattivat sijoituksiaan maailmanlaajuisesti sijoittaviin osake- ja yhdistelmärahastoihin. Suomalaisten rahastoyhtiöiden erilaiset Global- ja International-nimiset rahastot kasvoivat viime vuonna miltei kolminkertaisiksi: vajaasta 1,2 miljardista 3,4 miljardiin markkaan.

Koko Euroopan kotikentäkseen ilmoittavat suomalaisrahastot ovat viime vuoden uutuus, joten koko vajaan miljardin markan pääoma on uutta rahaa. Erikseen Pohjoismaihin keskittyvät rahastot kasvoivat miltei kaksinkertaisiksi 1,2 miljardiin markkaan. Euroopan ja Pohjoismaiden rahastot kasvoivat yhdessä viime vuonna noin 1,5 miljardia markkaa 2,2 miljardiin markkaan.

Kansainvälisten sijoitusrahastojen läpimurto hämmästyttää voimallaan ja vauhdillaan. Suomalaisten rahastosijoitukset hajautuvat eri puolille maapalloa monin verroin rivakammin kuin pääasiassa pankkitileillä makaavat säästöt ovat toistaiseksi hivuttautuneet ylipäätään sijoitusrahastoihin.

Suomalaisten rahastosijoitukset olivat vuodenvaihteessa noin 21 miljardia markkaa - siis noin kymmenen prosenttia pankkitilien saldosta. Koko rahastopotin kasvu on paria viime vuotta lukuunottamatta ollut tuskallisen hidasta. Ensimmäiset suomalaisrahastot starttasivat vuonna 1987.

Kansainvälisten rahastojen nopea kasvu on osoitus muustakin kuin markkinoinnin tehokkuudesta. Nyt suomalaiset ovat selvästi havahtuneet - ja ehkä myös kyllästyneet - puhtaasti suomalaisten sijoitusten riskeihin.

Muutaman salkussa olevan suomalaisosakkeen korvaaminen kotimaisella sijoitusrahastolla oli perinteiselle suomalaissijoittajalle henkisesti suuri muutos. Vahva yllyke siirrolle oli sijoitusriskin hajauttaminen mahdollisimman moneen kohteeseen. Ja riskin hajautus tarkoittaa käytännössä riskin pienentämistä.

Nyt saman riskinhallinnan perusperiaatteen mukaan on ollut helpompi ottaa seuraava askel ja hajauttaa sijoituksia myös Suomen ulkopuolelle.

Rahastoyhtiöt ovat markkinoineet kansainvälisiä rahastojaan juuri riskinhajautuksen työkaluina. Painotus on selvästi ollut viisaampi kuin monen kotimaisen rahaston markkinoinnissa takavuosina, jolloin tuotto oli markkinoinnin keskipisteessä.

Eurooppa-rahastojen ripeä kasvu osoittaa, että yhä useampi sijoittaja pitää koko Eurooppaa kotimarkkinanaan. Ja ensi vuoden alussahan suuri osa Eurooppaa muuttuu käytännössäkin yhdeksi sijoitusmarkkinaksi, kun euro liittää useita valuuttoja yhdeksi.

Maailmanrahastojen vielä rivakampi kasvu kertoo puolestaan, että monen mielestä pelkkä Eurooppa ei riitä tehokkaaseen riskinhajautukseen. Euroopasta suomalainen löytää helposti paljon sellaisia toimialoja, joita Helsingin pörssissä ei ole lainkaan. Mutta vasta kaikille maailman päämarkkinoille sijoittavassa rahastossa yksittäisiin markkinoihin liittyvät riskit hajautuvat mahdollisimman tehokkaasti.

Sijoittajien varovaisuutta kuvastaa se, että Suomen lujimmin kasvaneet kansainväliset rahastot ovat maan suurimpien varainhoitajien Meritan ja Gyllenbergin pääosin Suomeen rekisteröidyt ja Suomen markoissa noteerattavat rahastot.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    3. 3

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    6. 6

      Seppälää haetaan konkurssiin

    7. 7

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    8. 8

      Orava Asuntorahasto takoi hurjat luvut pörssissä: +16 prosenttia

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    9. 9

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää