MAINOS


MAINOS - Kaikki tämän osion artikkelit ovat ilmoittajan mainosaineistoa
MAINOS

Totta vai tarua? Seitsemän väitettä aikuisten rokotuksista

Julkaistu:

MAINOS Rokotuksiin liittyy monenlaisia harhaluuloja, joita keskustelu sosiaalisessa mediassa on levittänyt entisestään. Tunnistatko sinä, ovatko alla olevat väitteet totta vai tarua?
VÄITE 1: Inluenssarokotuksen ottaminen on perusterveelle suurempi riski kuin taudin sairastaminen.

Tarua. Rokotusten hyödyt ovat ihmisillä mahdollisia haittoja suuremmat. Rokottautumiseen voi kuitenkin aina liittyä haittavaikutuksia. Osa ei saa rokotuksista lainkaan oireita, ja valtaosalla reaktion saaneista ne ovat lieviä ja ohimeneviä paikallisoireita pistokohdassa. Tulee myös muistaa, että oireilla ei välttämättä ole rokottautumisen kanssa mitään tekemistä.

VÄITE 2: Kausi-influenssavirus muuttuu vuodessa niin vähän, että kausi-influenssarokotetta ei tarvitse uusia.

Tarua. Eniten tautitapauksia aiheuttavat valtavirukset ovat joka vuosi hieman erilaisia. Siksi rokotusta suositellaan otettavaksi aina influenssakauden kynnyksellä marras-joulukuussa. Influenssavirus kehittää pintarakenteitaan vastustaakseen elimistön puolustusmekanismeja paremmin. Maailman terveysjärjestö WHO määrittää rokotusviruskannat vuosittain uudelleen. Rokotteiden valmistamisessa käytetään niitä tulevan epidemian viruskantoja, joiden oletetaan olevan seuraavan kauden epidemian aiheuttajia.

VÄITE 3. Esimerkiksi kausi-influenssaan tai pneumokokkisairauksiin ei voi rokotuksen jälkeen sairastua.

Tarua. Mikään rokote ei anna täysin varmaa suojaa. Useimpien rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten suoja on yli 90-prosenttinen. Harvempi kuin yksi kymmenestä rokottautuneesta siis sairastuu.



VÄITE 4: Rokotukset ovat tärkeitä vain riskiryhmissä. Perusterve ihminen ei maksullisia vapaaehtoisia rokotuksia tarvitse.

Tarua. Esimerkiksi pneumokokkibakteerin levittämä keuhkokuume on erityisen vaarallinen riskiryhmiin kuuluville. Jokaista keuhkokuumetartuntaa on kuitenkin pidettävä vakavana yleisinfektiona. Lisäksi jokainen yleisterve rokotettu lisää osaltaan tärkeää laumasuojaa. Se estää taudin leviämistä myös rokottamattomien keskuudessa.

VÄITE 5: Sikainfluenssarokotus edustaa jäävuoren huippua rokotusten riskeistä puhuttaessa.

Tarua. Suomessa käytettävät rokotteet ovat olleet käytössä 1970-luvulta asti, ja ne on todettu turvallisiksi. Vakavan allergisen reaktion rokotteesta saa keskimäärin yksi miljoonasta. Sikainfluenssarokotteen narkolepsiariski johtui mahdollisesti tehosteaineesta, jota ei esimerkiksi kausi-influenssarokotteessa ole.



VÄITE 6: Hyvä hygienia ja terveelliset elintavat riittävät pitämään pöpöt poissa.

Tarua. Hyvä hygienia ja terveelliset elintavat ovat tautien torjunnassa tärkeitä. Tuberkuloosin kohdalla ne ovat olleet ratkaisevassa asemassa taudin kukistumisessa Suomessa. Kuitenkin vasta rokotuksilla monet taudit on saatu hävitettyä Suomesta kokonaan. Esimerkiksi tuhkarokko ja sikotauti ovat tauteja, joissa hygienialla ja elintavoilla ei voida juuri vaikuttaa sairastumiseen.

VÄITE 7: Rokotteet kuormittavat etenkin vauvojen immuunijärjestelmää liikaa.

Tarua. Rokotteen kuormittavuutta vauvan immuunijärjestelmälle voi verrata hyttysenpistoon. Rokottautumista ei tule verrata taudin sairastamiseen, sillä rokote sisältää taudinaiheuttajasta ainoastaan vastustuskyvyn kannalta tärkeän osan.
MAINOS

MAINOS