Aija, Aava

NHL

Valikko

NHL

Näin Saku Koivu 2009: Valinta Montrealin kapteeniksi pelotti

Saku Koivu
Saku Koivu muisteli Veikkaajan haastattelussa helmikuussa 2009 uraansa ja voittamiaan vastoinkäymisiä. Tuolloin 34-vuotias hyökkääjä kaipasi uraltaan enää yhtä asiaa: Stanley Cupia.
Tuuli puhaltaa Bell Centren pihalla niin kovaa, että punaisiin pelipaitoihin verhoutuneet fanit siirtyvät mahdollisimman nopeasti sisälle halliin. Sieltä ei puutu lämpöä.

Montrealin ja Pittsburghin pelin alkuun on parikymmentä minuuttia, kun videotaululla lähtee pyörimään Canadiensin 100-vuotisjuhlakautta varten tehty filminpätkä, jossa Montrealin nykypelaajia on miksattu vanhojen legendojen joukkoon.

Yleisö hiljentyy. Yleensä niin äänekäs kiekkokansa tuntuu jähmettyneen paikoilleen kuin he katsoisivat jumalanpalvelusta.

Canadiensin on sanottu korvanneen Montrealissa katolisen kirkon yleisimpänä uskontona. Montrealin yliopiston teologian professori Olivier Bauer sanoi The Globe and Mail -lehdessä, että ihmisten suhtautumisessa Canadiensiin on vahvasti uskonnollisia piirteitä.

Tunteet ovat purkautuneet lukuisia kertoja mellakoina Montrealin kaduilla. Viimeksi viime kevään pudotuspeleissä riehaantuneet montrealilaiset hajottivat poliisiautoja ja näyteikkunoita.

Canadiensin logo on yksi maailman tunnetuimmista. Mihin tahansa maailman kolkkaan matkustaa, jostain löytyy tuttu punavalkoinen CH-tunnus (Club de Hockey).

Montrealin kanadanranskalainen työläisväestö loi 1900-luvun alussa identiteettinsä jääkiekkoilun kautta. Richardin veljekset, Jean Beliveau, Guy Lafleur ja lukuisat muut taiturit ovat tuoneet lohtua välillä karuun arkeen.

Vuoden 1993 mestarivalmentaja Jacques Demers sanoi, että jääkiekkoilu on tätä nykyä Montrealissa suositumpaa kuin koskaan. Se on Montrealin loistava historia huomioon ottaen paljon sanottu.

»Jos Bell Centressä olisi 30000 paikkaa, peleissä kävisi 30000 ihmistä», Demers sanoi The Globe and Mailissa.

Pittsburghin ja Montrealin pelaajat kuuntelevat kansallislaulua katossa roikkuvien 24 mestaruusviirin alla. Saku Koivu katsoo Kanadan lippua häntä 12 vuotta nuoremman Matt D'Agostinin vierellä.

Aivan kuin tämä koko juhlavuosi olisi pedattu Koivulle.

Käynti seksiterapiassa

Keski-ikäinen nainen lähestyy arasti Koivua Montrealin keskustassa sijaitsevassa kahvilassa ja pyytää kylmän viileästi nimikirjoitusta viiden dollarin seteliin.

»Sure», Koivu sanoo ja vetää tottunein vedoin nimmarin.

Koivua hymyilyttää. Hän on ollut hyvällä tuulella koko iltapäivän. Tunnin kestäneet kuvauksetkaan eivät saaneet naamaa mutrulle. Koivu poseerasi kiltisti eri asennoissa ja varusteissa kuvaaja Dave Sandfordin ohjeiden mukaan.

Pittsburgh kaatui edellisenä iltana 4-2. Vaikka Koivu ei tehnyt yhtään tehopistettä, hän oli yksi kaukalon näkyvimmistä hahmoista. Luistelussa oli tuttua sähäkkyyttä, vaikka sitkeä nilkkavamma vaivaa edelleen.

»Päivittäinen työnteko on niin paljon helpompaa, kun joukkue voittaa. Fiilis on ollut kesästä asti paljon motivoituneempi kuin ennen, koska nyt tiedän, että meillä on mahdollisuuksia», Koivu pohtii.

Koivu ei sano sitä suoraan, mutta hän tarkoittaa Stanley Cupia. Montreal antoi jo viime kaudella viitteitä vaarallisuudestaan voittamalla itäisen konferenssin. Vaikka tie katkesi toisella kierroksella Philadelphialle, kaudesta jäi sellaista toiveikkuutta, josta Montrealissa ei ollut uskallettu uneksiakaan vuosikausiin.



Koivu sanoo, että Montrealilla on täydet mahdollisuudet täyspottiin, jos joukkue pysyy terveenä ja peli naksahtaa lopullisesti kohdalleen oikeaan aikaan.

»Kahden viime kauden aikana erikoistilanteet toimivat hyvin, mutta tällä kaudella olemme pelanneet viidellä viittä vastaan paljon paremmin kuin viime vuonna. Jos saamme ylivoiman lähellekin viime vuoden tasoa, olemme vahvoilla», Koivu pohtii.

Koivun katseessa on intoa ja paloa, kun hän pohtii joukkueensa menestysmahdollisuuksia. Sitä paloa ei muutama vuosi sitten näkynyt kuin harvoin.

Koivu näytti haastatteluissa välillä etäiseltä kiekkotyöläiseltä, joka halusi olla jossain ihan muualla. Koivu viljeli ammattimaisesti tuttuja kliseitään, mutta alta paistoi turhautuminen. Kaikesta näki, ettei hän ollut tyytyväinen.

Muutaman kerran Koivu ärähti Montrealin seurajohdolle, joka ei pystynyt kasaamaan kilpailukykyistä joukkuetta - ja sai tietysti niskaansa Montrealin lehdistön.

Koivun ja Montrealin vuonna 1995 alkanut kuherruskausi kääntyi 2000-luvun taitteessa rutiininomaiseksi pakkoavioliitoksi. Mutta nyt Koivulle ja Montrealille on käynyt kuin vanhalle parille, joka rakastuu uudelleen.

»Joo, käytiin seksiterapiassa ja taas kulkee», Koivu naurahtaa.

Lupaava alku

Montreal Forumin sisällä näkyy edelleen joka puolella Canadiensin logoja ja seinistä huokuu historia, vaikka vuonna 1996 suljettu legendaarinen kiekkoareena toimii tätä nykyä muun muassa elokuvateatterina ja keilaratana.

Koivu ehti kokea Forumin tunnelman. Montreal oli varannut lupauksen kesällä 1995, vain kaksi vuotta edellisen mestaruuden jälkeen.

»Tunnelma oli vielä parempi kuin Bell Centressä», Koivu huokaa.

»Katsomo oli rakennettu niin, että ihmiset olivat aivan kaukalon yläpuolella. Matsiliput olivat halvempia. Siellä oli paljon oikeita faneja katselemassa peliä oluttuoppi kädessä.»

Odotukset olivat kovat, kaikilla. Koivu oli ehtinyt voittaa Suomen mestaruuden ja maailmanmestaruuden. Huippupelaaja tuli valmiiksi kärkipään NHL-joukkueeseen.

»Kun olin pikkupoika, ei NHL-pelejä paljon näkynyt Suomessa. Tiesin seuran ja opiskelin asioita, mutta en voinut mitenkään käsittää vielä silloin miten kokonaisvaltainen ja pyhä asia Canadiens on Montrealissa.»

Koivu teki ensimmäisen maalinsa Los Angeles Kingsin Byron Dafoen taakse tulokaskauden seitsemännessä ottelussa liikkeellä, joka on nähty sen jälkeen niin usein: nopea pyörähdys b-pisteellä pienessä tilassa ja terävä rannelaukaus etukulmaan.

Koivu johti koko NHL:n pistepörssiä yhdessä Peter Forsbergin kanssa joulukuussa 1996, kunnes Chicagon Jeff Shantz teloi hänen vasemman polvensa sivusiteen. Koivu ei lannistunut, vaan taisteli tiensä takaisin.
Koivu eteni nopeasti sentterikategoriassa ykköseksi ohi kokeneiden Pierre Turgeonin ja Vincent Damphoussen. Turgeon ei hyväksynyt tilannetta ja pyysi päästä muualle. Hän jätti Montrealin lokakuussa 1996.

»En osannut arvostaa nousua ykkössentteriksi silloin», Koivu myöntää.

Keväällä 1998 Montreal kukisti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella divisioonavoittaja Pittsburghin. Toiveet alkoivat nousta.

Koivu taisteli murtuneella kädellä, jonka hän joutui puuduttamaan peleihin. Shayne Corson, Benoit Brunet, Martin Rucinsky, Igor Ulanov, Stephane Quintal ja Andy Moog kärsivät niin ikään vammoista.

Toisella kierroksella Buffalon maalivahti Dominik Hasek murskasi haaveet maagisella pelillään.

»Vaikka hävisimme sarjan 4-0, hallitsimme jokaista peliä. Jos olisimme saaneet 1-2 hyvää vahvistusta, olisimme voineet edetä vaikka mihin.»

Seuraavana syksynä Koivu saapui harjoitusleirille pari viikkoa myöhässä, koska hän ei päässyt jatkosopimuksen yksityiskohdista yksimielisyyteen Montrealin johdon kanssa.

Kun Koivu liittyi kolmen vuoden jatkosopimus taskussaan harjoitusvahvuuteen, mikään ei ollut niin kuin ennen.

Joukkue hajosi

Pelaajat yrittivät ottaa kaiken hyödyn irti, kun NHL julkisti palkat. Montrealin lupaava ydinryhmä hajosi, kun 13 edelliskauden pelaajaa jäi ilman sopimusta.

Canadiens pelasi huonoimman kautensa puoleen vuosisataan ja jäi divisioonansa viimeiseksi. Martin Rucinsky oli paras maalintekijä tehtyään 17 osumaa: Canadiensin paras maalintekijä jäi alle 20 maalin ensimmäisen kerran sitten kauden 1940-41.

44 pistettä tehnyt Koivu oli joukkueen paras pistemies.

»Hyvät äijät myytiin, enkä tiennyt yhtään mihin seura kääntyy», Koivu myöntää.

Canadiens lähti syöksykierteeseen, joka oli tuhota Original Six -seuran kokonaan 2000-luvun alussa.

Huono joukkue ei päässyt edes pudotuspeleihin, yleisömäärät laskivat ja omistaja teki tappiota. Canadiens ei pystynyt houkuttelemaan nimekkäitä vapaita agentteja, koska pelaajien palkat olivat karanneet käsistä.

Peräti 25 prosenttia USA:n dollaria heikompi Kanadan dollari nakersi taloutta. Kanadalaiset NHL-seurat saivat tulonsa Kanadan dollareissa, mutta joutuivat maksamaan palkat USA:n dollareina. Yhdessä muiden kanadalaisten NHL-joukkueiden kanssa Montreal rapistui taloudellisesti.

Raaka verotus rokotti lisää. Canadiens joutui maksamaan vuosittain osavaltion veroa kahdeksan miljoonaa dollaria, kun liigan keskiarvo oli alle miljoona dollaria.

Huono kykyjenetsintä ja kokemattomat valmentajat (Alain Vigneault, Michel Therrien, Claude Julien) eivät auttaneet asiaa.
Samaan aikaan Koivun raju pelityyli alkoi kuluttaa hänen kroppaansa, ja loukkaantumiset seurasivat toisiaan.

Koivun vasen polvi pamahti rikki kolme kertaa muutaman ensimmäisen kauden aikana. Häneltä repesi kyljen lihaskiinnike vuonna 1998. Olkapää, kämmenluu ja kyynärpää kokivat kovia seuraavana vuonna.

Viiden ensimmäisen kauden aikana Koivu oli ollut loukkaantumisten takia sivussa jo 120 NHL-ottelusta.

Montrealin valmennusjohto painosti sentteriään hankkimaan 179 sentin ja 78 kilon kroppaan lisää lihasmassaa tulokaskauden jälkeen. Koivu teki työtä käskettyä, treenasi kesän 1996 kuin hullu, mutta menetti parhaan terän luistelustaan ja hänestä tuli herkempi loukkaantumisille - vaikka Koivu itse ei ole asiaa ikinä myöntänytkään.

Vaikka polvet tuntuivat loukkaantumisten jäljiltä välillä huteralta, kuorma vaan lisääntyi.

Yllätysvalinta kapteeniksi

Montreal joutui tiukan valinnan eteen, kun vuoden 1993 mestarijoukkueen runkopelaaja Damphousse lähti San Joseen maaliskuussa 1999. Koivu odotti, että pelaajat äänestäisivät kapteeniksi kokeneen ja pidetyn Shayne Corsonin. Äkkiä Koivu huomasi istuvansa presidentti Pierre Boivinin toimistossa keskustelemassa siitä, mitä johto odottaa uudelta, 24-vuotiaalta kapteeniltaan.

»Fiilis oli pelonsekainen», Koivu myöntää.

Koivu käveli Corsonin luo ja sanoi, että hän tarvitsee kokeneen varakapteenin apua. Corson ymmärsi tilanteen, jätti tikarit tuppeen ja ryhtyi Koivun tueksi.

Koivu oli saanut tuntumaa nuorena kapteenina toimimiseen Naganon olympiakisoissa 1998. Leijonissa pelasi sellaisia kokeneempia NHL-veteraaneja kuin Teemu Selänne, Esa Tikkanen, Teppo Numminen ja Jyrki Lumme.

»Tilanne oli kuitenkin erilainen, koska olin toisella puolella maapalloa, enkä voinut käyttää omaa äidinkieltä. Joukkueen nuoruus helpotti, mutta kaupungin odotukset eivät olleet yhtään sen pienemmät.»

Sports Illustratedin kiekkotoimittaja Michael Farber muistuttaa, ettei Koivun kapteenivalinnan aikoihin muita varteenotettavia vaihtoehtoja juuri ollut.

»Vielä 1990-luvun alussa Montrealilla oli suurpelaajia ja vahvoja persoonallisuuksia. Kun Koivusta tuli kapteeni, Montrealilla oli historiansa huonoimmat pelaajat», Farber lataa.

»Jos joukkueessa olisi ollut joku kokeneempi kanadanranskalainen, hänestä olisi varmasti tullut kapteeni», Koivu kuittaa.

Loukkaantumiset, huono joukkue, ranskankielinen ympäristö, verenhimoinen media ja kokemattomuus. Hurja yhdistelmä, mutta jotenkin Koivu selvisi.

»Alkuaikoina yritin johtaa esimerkillä ja peliesityksillä. Minulla oli kuitenkin koko ajan tunne, että joukkue oli tukena. En muista yhtään tapausta, että olisin joutunut testaamaan luottamusta.»

Koivu sanoo, että hän oppi vähitellen elämään tappioiden kanssa.

»Ensimmäiset vaikeat vuodet kapteenina antoivat lähtölaukauksen. Sen jälkeen on ollut helppoa.»

Syöpä muutti elämän

Montrealin pelaajat kokoontuivat syksyllä 2001 perinteiseen golftapahtumaan päivä ennen harjoitusleirin aloittavaa lääkärintarkastusta. Vain yksi oli joukosta pois.

Huhut alkoivat kiertää. Missä Koivu on?

Seuraavana päivänä Montrealin johto kertoi, että Koivu on joutunut Montrealin keskussairaalaan. Syövästä ei kukaan vielä tiennyt mitään.

Koivu oli alkanut tuntea lentomatkan aikana outoa kipua alavatsassaan ja oksensi kolme tuntia putkeen Atlantin yläpuolella. Hän epäili ruokamyrkytystä ja hakeutui joukkueen lääkärin David Mulderin vastaanotolle seuraavana päivänä.

Viikkoa myöhemmin Boivin, Andre Savard ja Therrien kertoivat pelaajille tylyn uutisen Koivun testituloksista. Kapteenilla on non-Hodginin lymfooma, jonka saaneista noin puolet paranee.

Koivun kasvot koristivat jokaisen montrealilaisen sanomalehden etusivua 7. syyskuuta 2001.

Koivu ajoi päälakensa kaljuksi ja aloitti kemoterapian. Raskas hoito tuhosi sairaiden solujen lisäksi terveitä soluja, mikä iski huippuunsa treenatun urheilijankin kunnon nollapisteeseen. Koivun paino laski muutamassa viikossa kymmenen kiloa.

Koivu oli 26-vuotias. Hän oli pelannut kuusi vuotta lapsuudestaan asti unelmoimassaan liigassa. Hän oli juuri mennyt kihloihin tyttöystävänsä Hanna Norion kanssa.

Ja äkkiä kaikki oltiin ottamassa häneltä pois.

Koivu makasi hoitojen välillä heikkokuntoisena kotona. Joukkuekaverit Craig Rivet ja Brian Savage päättivät poiketa paikalle piristämään häntä kolmannen kemoterapiahoidon jälkeen.

»Hän ei ollut syönyt eikä liikkunut koko päivänä, maannut vain pimeässä huoneessa, koska valo särki silmiä. Ajattelimme viedä Sakun ulos, mutta kun näimme missä kunnossa hän on, unohdimme koko asian», Rivet kertoo Montrealin 100-vuotisjuhlahistoriikissa.

Voitettu taistelu

»Valmistautukaa kyyneliin» huusi otsikko lehden etusivulla 9. huhtikuuta 2002.

Montreal oli sekaisin. Kapteeni Koivu oli parantunut syövästä ja hän oli valmis palaamaan kaukaloon Ottawaa vastaan.

Koivu oli päässyt luistimille maaliskuussa. Huhtikuussa hän lähti joukkueen mukaan pelimatkalle, ja sai samalla reissulla lääkäreiltä peliluvan. Elimistöön pesiytynyt demoni oli voitettu.



Montreal oli voittanut seitsemän ottelua putkeen. Runkosarjaa oli jäljellä vielä kolme ottelua. Jose Theodore oli Canadiensin yleisön ykkössuosikki, mutta se ilta kuului Koivulle.

Hallin valot himmenivät. Koivu seisoi aloitusviisikossa O'Canadan kaikuessa areenassa.

Senatorsin pelaajat poistuivat penkille. Yleisön seisaaltaan antamat suosionosoitukset vain jatkuivat ja jatkuivat. Ne kestivät kaikkiaan kymmenen minuuttia.

Fanit huusivat Koivulle samalla tunteella kuin Maurice Richardille Montreal Forumin viimeisenä päivänä.

»Se oli ensimmäinen kerta, kun tunsimme, että sillä rakennuksella on sydän», Le Journal de Montrealin toimittaja Marc de Foy sanoi myöhemmin.

Koivu sanoo olleensa niin tunteiden vallassa, ettei edes muista pelipäivästä läheskään kaikkea.

»Lääkärit sanoivat, ettei minulla ole mahdollisuutta palata. Ajattelin, että yritetään ainakin.»

Montreal voitti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Bostonin kuudessa pelissä. Koivu teki voittomaalin kolmannessa ottelussa.

Toisella kierroksella Carolina oli liian kova. Tuntuiko tappio enää miltään, koska olit voittanut oman taistelusi?

»Tuntui. Haluan voittaa aina. Oli tilanne mikä tahansa.»

Koivu sai 14. tammikuuta 2007 tiedon, että syöpä on voitettu lopullisesti. Uusiutumisriskiä ei enää ole. Se oli Sakun ja Sakarin nimipäivä.

Koivu sanoo käyneensä pari viikkoa sitten vuosittaisessa rutiinitarkastuksessa.

»Puhelinsoitto syöpätutkimuksen tuloksista mietityttää edelleen joka kerta. Se tunne ei välttämättä katoa koskaan», Koivu tunnustaa.

Koivu sanoo, että hän pystyy tätä nykyä suhtautumaan tyynesti kuullessaan sanan syöpä.

»Vaikka sairauteen liittyi paljon negatiivisia asioita ja pelkoa, vuodessa oli paljon positiivistakin. Kun kuulen sanan syöpä, herään tavallaan uudelleen eloon.»

Montrealin uusi nousu

Amerikkalainen liikemies George N. Gillett Jr. osti 80 prosenttia Canadiensista ja Bell Centren 185 miljoonalla dollarilla vuonna 2000.

Gillet oli ajamassa väkevästi palkkakattoa NHL:ään. Palkkakaton takia Montreal pystyi alentamaan pelaajabudjettiaan 12 miljoonalla dollarilla, mikä joidenkin arvioiden mukaan pelasti seuran.

»Ajattelin, että seuran on jossain vaiheessa tehtävä jotain, koska montrealilaiset eivät hyväksy rämpimistä. Odotukset ovat aina samat riippumatta siitä, millainen joukkue on kasassa», Koivu muistuttaa.

Alkoi hiljainen nousu. Canadiensin ex-kapteeni, Dallasin Stanley Cupiin johdattanut Bob Gainey tuli GM:ksi kesällä 2003.

Varaukset ovat alkaneet osua 2000-luvulla. Canadiens varasi mm. Mike Komisarekin, Tomas Plekanecin, Chris Higginsin, Maxim Lapierren ja Kostitshinin veljekset.

Aleksei Kovalevin hankkiminen NY Rangersista maaliskuussa 2004 antoi uutta virtaa. Seurajohto oli vihdoin valmis satsaamaan.

»Siksi tein kolmen vuoden jatkosopimuksen (2006). Uuden omistajan ja GM:n aikana toiminta oli muuttunut täysin erilaiseksi kuin ennen.»

Niin on Koivunkin toiminta.

Koivu ei enää yritä pelata kuin satakiloinen järkäle. Hänen ei tarvitse enää ehtiä ensimmäisenä jokaiseen kiekkoon, vaan hän malttaa odottaa, että kiekko tulee hänen luokseen.

Koivu on edelleen kokoisekseen erittäin fyysinen, mutta hän ei aja enää ihan jokaista taklausta loppuun asti. Koivun viime vuosien loukkaantumiset ovat johtuneet enemmän huonosta tuurista kuin hullunrohkeasta pelityylistä.



Koivua sapettaa vieläkin loppukesällä Turussa tullut nilkkavamma. Sami Salon laukaus rikkoi jalan ja piti Koivun yli kuukauden pois jäältä, tärkeimpänä treenikautena.

»Se oli ihan turha juttu, jossain mitättömässä harjoituksessa», Koivu tuhahtaa.

»Ainekset tuhkimotarinaan»

Haastattelu on kääntymässä loppupuolelle. Koivu sanoo hakevansa seuraavaksi lapsensa Aatoksen ja Ilonan tarhasta, jossa he viihtyvät kuulemma erinomaisen hyvin.

Lapsista puhuminen saa Koivun vieläkin paremmalle tuulelle. On aika helppo nähdä, mikä on Koivulle elämässä nyt tärkeintä.

Vaikeuksien voittaminen ja lapset ovat tehneet Koivusta vahvemman.

»Varsinkin ennen syöpää ajattelin elämää vain jääkiekkoilun kautta. Huonon pelin jälkeen olin tuskastunut ja kiukkuinen. Nyt elämän peruspilarit muodostuvat jostain ihan muusta.»

»Kun nuorempana TPS:ssä tuli koko ajan voittoja, en osannut arvostaa niitä yhtä paljon kuin nyt.»

Koivusta tulee ensi kaudella Montrealin historian pitkäaikaisin kapteeni. Hän ohittaa tilastossa itsensä Jean Beliveaun.

Tyylikkäästi vanhentunut Beliveau käy edelleen katsomassa Montrealin pelejä, siinä aivan Canadiensin penkin takana.

»Beliveau on tullut tutuksi vuosien varrella. Hän sanoi, että hänelle voi aina soittaa jos tarvitsen apua. Se oli hieno ele.»

Koivu myöntää miettineensä miten sekaisin Montreal menisi, jos Canadiens onnistuisi voittamaan historiansa 25:n Stanley Cupin.

»Ei se kuitenkaan vielä uniin ole tullut», Koivu naurahtaa.

»Mestaruusparaati on vielä aika kaukainen ajatus. Nykypäivänä ei ole enää yhtään selkeää voittajajoukkuetta.»

Jos Canadiens saa vireen päälle pudotuspeleissä, katseet kohdistuvat Koivuun. Hän tulisi saamaan enemmän huomiota kuin ehkä kukaan koskaan Montrealissa.

Hän olisi mestaruuden juhlituin sankari, kuten Teemu Selänne toissa kaudella.

»Jos huomio tulee työssä onnistumisen kautta, se ei haittaa yhtään. Selänne on kertonut, miten upeaa aikaa se oli. Olisi hieno kokea sama.»

Koivu nousee kohisten myös Montrealin kaikkien aikojen tilastoissa. Vain yksi tilasto on hieman harmillinen: Koivu on Montrealin historian pitkäaikaisin pelaaja, jolla ei ole Stanley Cupia.

»Ei se mitenkään häpeällistä ole, mutta mielellään sen tittelin ottaisin pois», Koivu naurahtaa ja vakavoituu saman tien.

»On tässä ainekset aikamoiseen tuhkimotarinaan.»

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      17-vuotias nyrkkeilijälahjakkuus romahti maahan tajuttomana ottelun jälkeen – kuoli myöhemmin sairaalassa

    2. 2

      Yle: Presidentti Tarja Halosen ex-kumppani Kari Pekkonen on kuollut

    3. 3

      Teinityttö tahtoi tehdä poikaystävänsä mustasukkaiseksi – onko tämä jo liian huomionhakuista?

    4. 4

      Sebastian Vettel murjaisi Suomi-vitsin – yleisö remahti nauruun

    5. 5

      Kommentti: Hjalliksen ja Sipilän sauna­diili ei kestä moraalista päivänvaloa – Harkimo aneli paikkaa Veikkauksessa jo vuosi sitten

    6. 6

      Au pair -Mona, 19, häkeltyy maailmankartasta – oma asuinpaikka jäänyt täysin pimentoon: ”Täähän on isompi kuin Eurooppa!”

    7. 7

      Puhelimen hukkuminen pelasti Riikan ja Tiian Las Vegasin ryöstötilanteelta: ”Nyt korkkarit jalasta ja juostaan!”

    8. 8

      Kammottava taklaus järkyttää jalkapallomaailmaa – kuvat valioliigatähdestä rajua katsottavaa

    9. 9

      IS seuraa: TPS otti välittömästi ohjat Turussa, Pelicansilla tukala tilanne

    10. 10

      Tangokuningatar Heidi Pakarinen löysi vieraan naisen kotoaan – murtuu kyyneliin muistosta: ”Se oli kerrasta finito”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pilvi Hämäläiselle kävi hillitön asumoka – saapui Jussi-gaalaan Aina Inkerin polvisukissa: ”En muistanut, että mulla on halkio”

    2. 2

      Tangokuningatar Heidi Pakarinen löysi vieraan naisen kotoaan – murtuu kyyneliin muistosta: ”Se oli kerrasta finito”

    3. 3

      Kokki Henri Alénin vakavahenkinen addiktio kävi ravintolalle kalliiksi

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Erikoinen ilmiö Haloo Helsingin keikalla Tallinnassa – suomalaiset innostuivat erosta Suomen ja Viron lainsäädännössä

    6. 6

      Mikael Gabrielin Playboy-rakas saapui Jussi-gaalaan kurveja korostavassa glittermekossa – antava kaula-aukko ylsi napaan asti

    7. 7

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    8. 8

      Sebastian Vettel murjaisi Suomi-vitsin – yleisö remahti nauruun

    9. 9

      Nainen laittoi hulinaksi Prismassa – taltutettiin käsiraudoilla

    10. 10

      Kommentti: Trumpin bluffi paljastui nololla tavalla – voittamisen kuningas ratsastaa nyt tappiosta toiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pesukoneen takaa tuli hirveä haju – huoltomiehen löytö kertoo karua kieltä suomalaisten uusavuttomuudesta

    2. 2

      11 kyytä köllötteli rinteessä – asiantuntija kertoo, kuinka käärmeistä pääsee eroon: ”Se ei tule ikinä takaisin”

    3. 3

      Uusi ennuste: Poikkeuksellinen lämpöaalto vyöryy Suomeen – keskimäärin vain noin kolme kertaa sadassa vuodessa

    4. 4

      Rovaniemen junan lähtö viivästyi yllättäen – konduktööriltä kylmäävä kuulutus: ”Junassa on vakava henkeä uhkaava tilanne”

    5. 5

      Nuoren naisen asunnosta levisi karmea haju 48 asunnon taloyhtiöön – löydön puhdistamiseen tarvittiin siirtolava

    6. 6

      Teinityttö tervehti tuntematonta miestä koulumatkalla – siitä käynnistyi painajainen

    7. 7

      Suomen tunnetuin bordelli pyöri Riihimäellä – rattohotelli Bonanzan henkilökunnalla suora ohje lapsiperheiden varalle

    8. 8

      IS seurasi tapahtumien etenemistä: Terrori-isku parlamentin luona Lontoossa – 4 kuoli

    9. 9

      Teinityttö julkaisi hervottoman kuvaparin äidistään kostean illanvieton jälkeen – kiusallinen kuva villitsee somessa: ”Lauantai ja sunnuntai”

    10. 10

      Uusi kansantauti? ”Sairastuneita on Suomessa nyt noin 44 000, ja joka vuosi reilut 2000 sairastuu”

    11. Näytä lisää
    Näitä luetaan!
    1. 1

      17-vuotias nyrkkeilijälahjakkuus romahti maahan tajuttomana ottelun jälkeen – kuoli myöhemmin sairaalassa

    2. 2

      Yle: Presidentti Tarja Halosen ex-kumppani Kari Pekkonen on kuollut

    3. 3

      Teinityttö tahtoi tehdä poikaystävänsä mustasukkaiseksi – onko tämä jo liian huomionhakuista?

    4. 4

      Sebastian Vettel murjaisi Suomi-vitsin – yleisö remahti nauruun

    5. 5

      Kommentti: Hjalliksen ja Sipilän sauna­diili ei kestä moraalista päivänvaloa – Harkimo aneli paikkaa Veikkauksessa jo vuosi sitten

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Pilvi Hämäläiselle kävi hillitön asumoka – saapui Jussi-gaalaan Aina Inkerin polvisukissa: ”En muistanut, että mulla on halkio”

    2. 2

      Tangokuningatar Heidi Pakarinen löysi vieraan naisen kotoaan – murtuu kyyneliin muistosta: ”Se oli kerrasta finito”

    3. 3

      Kokki Henri Alénin vakavahenkinen addiktio kävi ravintolalle kalliiksi

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Erikoinen ilmiö Haloo Helsingin keikalla Tallinnassa – suomalaiset innostuivat erosta Suomen ja Viron lainsäädännössä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Pesukoneen takaa tuli hirveä haju – huoltomiehen löytö kertoo karua kieltä suomalaisten uusavuttomuudesta

    2. 2

      11 kyytä köllötteli rinteessä – asiantuntija kertoo, kuinka käärmeistä pääsee eroon: ”Se ei tule ikinä takaisin”

    3. 3

      Uusi ennuste: Poikkeuksellinen lämpöaalto vyöryy Suomeen – keskimäärin vain noin kolme kertaa sadassa vuodessa

    4. 4

      Rovaniemen junan lähtö viivästyi yllättäen – konduktööriltä kylmäävä kuulutus: ”Junassa on vakava henkeä uhkaava tilanne”

    5. 5

      Nuoren naisen asunnosta levisi karmea haju 48 asunnon taloyhtiöön – löydön puhdistamiseen tarvittiin siirtolava

    6. Näytä lisää