Aija, Aava

Matkat

Valikko

Näin hyppää koskien kuningas – lohikalojen paras bongausaika on nyt meneillään

Puheenaihe
Lohikalojen hyppyjen paras bongausaika alkaa taas olla meneillään. Tulevaisuudessa se voi olla hankalampaa, sillä luonnontaimen on sukupuuton partaalla.
Kaksi metriä pinnan alla on useiden kilojen painoinen kala. Se lipuu hiljalleen eteenpäin pohjan tuntumassa.

Eläin keskittyy. Se on helppoa, sillä toisin kuin ihmisen, sen ei tarvitse keskittää ajatuksiaan suoritukseen. Kalan ajatukset eivät todennäköisesti harhaile epäolennaisuuksiin. Vaistot ovat sille riittävää aivotyötä.

Lohikala on käytännössä yhtä suurta lihasta. Nyt lihas jännittyy, ja kala alkaa kerätä vauhtia.

Se kiemurtelee itselleen kahden metrin matkalla muutaman kymmenen kilometrin tuntinopeuden. Sen jälkeen se ottaa suunnan jyrkästi yläviistoon. Nopeasti iso kala saavuttaa kuohuvan kosken pinnan.

Liike-energia vie painavaa kalaa yhä ylöspäin. Sen suomuinen kylki välkkyy kirkkaassa auringonpaisteessa.

Koskien kuningas on hypännyt.


VIROLAISET kirkonmiehet olivat Helsingin varhaisia lohestajia. He eivät vaeltaneet todelliseen pohjoiseen, Kuusamon Kiutakönkäälle tai Tenolle.

Noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta sijaitseva Padisen luostari sai vuonna 1351 kuningas Maunu Eerikinpojalta Helsingen eli Vantaanjoen lohenkalastusoikeudet. Sitä perua ovat nimet Munkkivuori ja Munkkiniemi.

– Munkit tulivat tänne pyytämään lohikalaa, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton lohikalavastaava Henrik Kettunen Helsingin Vanhankaupunginkoskella.

Helsingin edustalla, nykyisen Lahdenväylän kupeessa on Vantaanjoen pää. Se on lähestulkoon suisto, kaksihaarainen nimittäin. Siinä Vantaanjoen vesi syöksyy Vanhankaupunginlahteen seestyäkseen osaksi merta. Parhaimmillaan vesi keväisin velloo niin valtavana koskena, että maan parhaat koskimelojat ottavat paikalla mittaa toisistaan.

Tähän paikkaan munkit tulivat vieraineen lohestamaan.

Vähänpä he silloin tiesivät, ettei monikaan komeista saaliskaloista ollut lohi. Useimmat niistä olivat taimenia, kuten nykyäänkin.

Munkkeja on turha syyttää lajituntemuksen puutteesta. Lajien erottelu on kehittynyt vasta viime vuosisadalla.

Ja lohikala se on taimenkin. Lohien heimon muodostavat lohi ja taimen kahdestaan. Ja molempien tila on Suomessa nyt hankala. Erityisesti luonnonvaraisen taimenen. Niitä on enää joitain satoja yksilöitä.


HYVINKÄÄLÄINEN Kari Stenholm silmäilee Vanhankaupunginkoskea.

– Tavalliset ihmiset ovat hyvän puolella. He suojelevat kaloja, hän sanoo.

Kuutisensataa vuotta on kulunut siitä, kun virolaiset kävivät kalastamassa lohia samalla paikalla.

Nyt kosken ylittävällä sillalla seisoo jykeviä kamerajalustoja, joiden päällä on järjestelmäkamerat. Niihin on kiinnitetty pitkät objektiivit.

Tarkennus ja valotus on säädetty etukäteen. Kameroiden omistajat seisoskelevat sormi kameran laukaisunapilla, valmiina painamaan, jos kala hyppää.

On kaunis syksyinen aamupäivä.

Kari Stenholmilla ei kameraa. Hän on paikalla kertoakseen ihmisille vaelluskaloista.

Ne ovat Stenholmille sydämen asia. Hän on Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava. Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on edistää virtaavien jokien eliöstön tilaa. Lohikalat ovat merkittävä osa sitä.

Kiinnostus kaloja ja niiden bongausta kohtaan on lisääntymässä. Enää kiinnostuneet eivät ole vain kalastajia.


NUORI erämies Miikka Pulliainen on ollut pitkään tarkkaavaisena kameransa ääressä. Hän näyttää saaliitaan: hienoja teräviä kuvia uljaista kaloista yrittämässä ylös vastavirtaan.

Aiemmin saaliit eivät hyppineet vaan olivat koukun päässä. Pulliainen on kalastanut ikänsä, mutta viime vuonna hän löysi kalaharrastuksesta uuden ulottuvuuden.

– Kännykkäkameralla otin joitain kuvia, ja siitä se lähti.

Vuoden aikana kuvauskalusto on muuttunut ammattimaiseksi, kuten kuvien perusteella taidotkin.

– Kuvaaminen on mennyt jo kalastuksen ohi, Pulliainen kertoo.

Tällaisia ihmisiä luonnonsuojelijat ja rehelliset kalastajat toivottavat lämpimästi tervetulleeksi mukaan suojelutyöhön.

Virtavesien hoitoyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat nyt kutsuneet kansalaisia mukaan suojelutyöhön. Tervetulleita ovat kaikki: luonnonystävät, kalastajat, kuka vain haluaa.

Ja kansalaiset ovat innostumassa. Vanhankaupunginkoskellakin käy uteliaita ihmisiä katselemassa kalojen jyhkeitä loikkia.

– Saamme kansalaisilta erittäin tärkeää tietoa, missä ja milloin kaloja on, Stenholm sanoo.

Joukkovoimalla on toinenkin etu. Se ehkäisee ilmiötä, joka on yksi luonnonvaelluskalojen suurimmista uhkista nykyään.

Kyseinen uhka on salakalastus.


SALAKALASTAJA on häikäilemätön ja suunnitelmallinen.

– He seuraavat, milloin valvojat ovat paikalla, ja heidän poistuttuaan ryhtyvät sitten kalastamaan, Kettunen kertoo.

Esimerkiksi Vanhankaupunginkoskella vaelluskala on eksyksissä ja pulassa ilman salakalastustakin. Kutuajan lähestyessä kala hakeutuu synnyinseuduilleen ja pyrkii jokien yläjuoksuille tuttuihin vesiin lisääntymään.

Kala löytää oikean joen suun, mutta sitten tulee usein hankaluuksia, yleensä ihmisen vuoksi.

Kalalle ei voi asettaa suuntaviittoja osoittamaan parasta reittiä. Se pyrkii suurinta virtausta kohti, mutta ihmisen tekemien rakenteiden vuoksi se ei useinkaan ole kelvollinen reitti.

Lohikala hyppää parhaimmillaan noin metrin korkuisen esteen yli. Se ei riitä patojen ylitykseen.

Kun kala yrittää mahdottomasta paikasta turhaan eteenpäin, se yleensä jää hämmentyneenä poukkoilemaan ja etsimään uutta reittiä.

Usein turhaan yrittäessään kala kolhii itseään ja jopa kuolee, jos sattuu lyömään hypätessään päänsä kiveen tai betoniin.

Jotkin kalat päätyvät enemmän tai vähemmän onnella lopulta oikeaan uomaan.

Salakalastajat verottavat yleensä juuri tätä osaa kaloista. Hämmentyneenä eksyksissä oleva kala on otollinen saalis petolliselle kalamiehelle yön kähmässä.


KUTEN Viron munkit aikoinaan, myös nykyihmiset puhuvat usein lohesta, kun oikeasti on kyseessä taimen. Se ei ole ihme: kalat ovat samanlaisia ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään. Ja ovathan ne samaa heimoa. Asiantuntijakaan ei aina saa tehtyä eroa.

Stenholm on seurannut vaeltavien lohikalojen kutua vuosikymmenet. Edes hän ei aivan joka kerta pysty erottamaan kaloja toisistaan huonossa valossa, esimerkiksi yöllä.

– Tunnistamiseen on hyvin vähän aikaa, ennen kuin kala lähtee taas liikkeelle, Stenholm kertoo.

Kun asiantuntija näkee kalan kunnolla, hän toki tunnistaa sen saman tien. Väritys on tärkeä tuntomerkki. Kettunen kertoo yksinkertaisen nyrkkisäännön maallikollekin.

– Yli kymmenkiloiset ovat yleensä lohia.

Jos kokoa ei huomioida, maallikon silmään kalat näyttävät hyvin samalta.

Viileän veden kalaksi lohi on hämmästyttävän yleinen ruokapöydissä ympäri maailman, myös lämpimällä vyöhykkeellä. Mutta oletteko useinkin nähneet taimensushia tarjolla ravintolassa?


Vaikka taimenta ei maailmalla tunneta, Suomessa se on kalastajien ja kaloja tuntevien mielessä kovin suosittu kala. Ehkä näkyvin osoitus taimenen suosiosta oli Ranuan Simojärvellä järjestetty Kultainen taimen -vetouistelukilpailu.

Aikoinaan se oli yksi Suomen suosituimmista kalastustapahtumista, jossa sadat venekunnat uistelivat taimenta yötä myöten. Taimenen vähenemisen myös kilpailu hiljalleen kuihtui pois.

Taimen kalan nimenä on tuttu useimmille suomalaisille, mutta sen lähisukulaisuus lohen kanssa voi yllättää.

Lohi ja taimen pystyvät jopa lisääntymään keskenään. Todellinen risteytyminen ei kuitenkaan onnistu.

– Niiden jälkeläiset eivät pysty lisääntymään.

Lohen ja taimenen jälkeläinen on siis kalamaailman muuli.

Yllättävää on monelle myös meritaimenen uhanalaisuus.

– Jos sen uhanalaisuusluokka laskee vielä yhden pykälän, se on hävinnyt, Kari Stenholm sanoo.

Kala on siis viittä vaille sukupuutossa.

 

Jos luonnontaimenen uhanalaisuusluokka laskee vielä yhden pykälän, se on hävinnyt.”

VEDEN alla koskessa kerätty vauhti on niin kova, että lohi ponnahtaa tyrskyistä ylös ilmaan. Se nousee lähes metrin korkeudelle, kunnes hyppy kääntyy alaspäin.

Kymmenkiloisen kalan liike-energia on niin suuri, että jos se lentäisi päin kiveä, sen kallo halkeaisi helposti. Muuten lohi kestää iskuja hyvin. Evoluutio on pitänyt siitä huolen: heikkorakenteiset eivät pääse lisääntymään.

Mutta evoluutio ei pysy ihmisen rakentamisen mukana. Vanhankaupunginkoski on parin viime vuoden aikana ollut erityisesti kalaväen huomion kohteena. Sen purkamisesta on väännetty vapaa voimallisesti.

Joessa oleva pato hankaloittaa vaelluskalojen kutemista ja täten kantojen elinvoimaisuutta. Toisaalta padolla on museoarvo, jota moni haluaa vaalia.

Kun kala sattuu osaamaan padon luota toiseen uomaan, sen uurastus palkitaan. Kalatietä se hyppii tyytyväisenä kohti yläjuoksua.

Reviiriasioista ei tule kiistaa. Lohi jää pääuomiin, taimen kutee sivupuroissa.

Sinne niitä istutetaankin, mutta kalaväen toive olisi, että istuttamiselle ei enää olisi tarvetta. Taimenkanta olisi luonnontaimenia, mereltä vuosittain saapuvia isoja terveitä vonkaleita.

Siihen on vielä pitkä matka. Eikä suunta ole nyt hyvä.

Lohi ja taimen kuuluvat samaan heimoon

1. Lohikaloissa on lohien heimo, johon kuuluu sekä lohi että taimen. Ne ovat niin samankaltaisia, että maallikko luulee taimenta helposti loheksi.

2. Meri-, järvi- ja purotaimen ovat samaa lajia eri nimistä huolimatta. Meritaimen on yleensä suurempi, koska merelle päässyt saa ravintoa enemmän.

3. Mereen vaeltavia taimenkantoja on ollut maassamme noin 60, mutta alkuperäisiä kantoja on jäljellä enää kymmenkunta. Kaikki merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia.

4. Vantaanjoki on koko Suomenlahden merkittävin meritaimenen kutujoki. Taimenia on havaittu jopa 95 kilometrin päässä merestä yläjuoksulla. Vantaanjokeen ja sen edustan merialueelle taimenia istutetaan enää Vantaalla ja Helsingissä. Viime vuosina kaikki Vantaankosken yläpuolella syntyneet taimenet ovat luonnollisen kudun tuloksia, mikä antaa toivoa lajin tulevaisuudelle, mutta isoja uhkia on edelleen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tangokuningatar Heidi Pakarinen löysi vieraan naisen kotoaan – murtuu kyyneliin muistosta: ”Se oli kerrasta finito”

    2. 2

      Tv-vaikuttaja paljastaa: Näin Spede Pasasen terveys petti Speden Spelien kulisseissa – ”Saiko se sydänkohtauksen, kuvausryhmäläiset pohtivat”

    3. 3

      Nuoren miehen pizza herätti naapurin Rovaniemellä

    4. 4

      Hamilton paalulle – Bottas löi Räikkösen

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Kimi Räikkönen pettyi omaan ajoonsa

    7. 7

      Pilvi Hämäläiselle kävi hillitön asumoka – saapui Jussi-gaalaan Aina Inkerin polvisukissa: ”En muistanut, että mulla on halkio”

    8. 8

      Mikroaaltouuni on yksi keittiön pahimmista törkypesistä – Näin teet näppärän tehopesun

    9. 9

      Tässä on uusi taksilaki: meni pilkulleen kuin Bernerin esityksessä – näin se näkyy kuluttajille

    10. 10

      Puoluetoveri paljasti totuuden Trumpin uhkavaatimuksesta – jakoi 1980-luvun hittikirjaa todisteena

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoren naisen asunnosta levisi karmea haju 48 asunnon taloyhtiöön – löydön puhdistamiseen tarvittiin siirtolava

    2. 2

      Pilvi Hämäläiselle kävi hillitön asumoka – saapui Jussi-gaalaan Aina Inkerin polvisukissa: ”En muistanut, että mulla on halkio”

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Kokki Henri Alénin vakavahenkinen addiktio kävi ravintolalle kalliiksi

    5. 5

      Syövän voittanut äiti synnytti kaksoset, kuoli seuraavana päivänä

    6. 6

      Mikael Gabrielin Playboy-rakas saapui Jussi-gaalaan kurveja korostavassa glittermekossa – antava kaula-aukko ylsi napaan asti

    7. 7

      Järjestys voi yllättää – testaa, osaatko nimetä 30 Suomen suurinta kuntaa

    8. 8

      Erikoinen ilmiö Haloo Helsingin keikalla Tallinnassa – suomalaiset innostuivat erosta Suomen ja Viron lainsäädännössä

    9. 9

      IS testasi 17 kesän uutuusjäätelöä: ”Tätä söisi yksin koko purkin”

    10. 10

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pesukoneen takaa tuli hirveä haju – huoltomiehen löytö kertoo karua kieltä suomalaisten uusavuttomuudesta

    2. 2

      11 kyytä köllötteli rinteessä – asiantuntija kertoo, kuinka käärmeistä pääsee eroon: ”Se ei tule ikinä takaisin”

    3. 3

      Uusi ennuste: Poikkeuksellinen lämpöaalto vyöryy Suomeen – keskimäärin vain noin kolme kertaa sadassa vuodessa

    4. 4

      Rovaniemen junan lähtö viivästyi yllättäen – konduktööriltä kylmäävä kuulutus: ”Junassa on vakava henkeä uhkaava tilanne”

    5. 5

      Teinityttö tervehti tuntematonta miestä koulumatkalla – siitä käynnistyi painajainen

    6. 6

      Nuoren naisen asunnosta levisi karmea haju 48 asunnon taloyhtiöön – löydön puhdistamiseen tarvittiin siirtolava

    7. 7

      IS seurasi tapahtumien etenemistä: Terrori-isku parlamentin luona Lontoossa – 4 kuoli

    8. 8

      Suomen tunnetuin bordelli pyöri Riihimäellä – rattohotelli Bonanzan henkilökunnalla suora ohje lapsiperheiden varalle

    9. 9

      Teinityttö julkaisi hervottoman kuvaparin äidistään kostean illanvieton jälkeen – kiusallinen kuva villitsee somessa: ”Lauantai ja sunnuntai”

    10. 10

      Uusi kansantauti? ”Sairastuneita on Suomessa nyt noin 44 000, ja joka vuosi reilut 2000 sairastuu”

    11. Näytä lisää
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tangokuningatar Heidi Pakarinen löysi vieraan naisen kotoaan – murtuu kyyneliin muistosta: ”Se oli kerrasta finito”

    2. 2

      Tv-vaikuttaja paljastaa: Näin Spede Pasasen terveys petti Speden Spelien kulisseissa – ”Saiko se sydänkohtauksen, kuvausryhmäläiset pohtivat”

    3. 3

      Nuoren miehen pizza herätti naapurin Rovaniemellä

    4. 4

      Hamilton paalulle – Bottas löi Räikkösen

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoren naisen asunnosta levisi karmea haju 48 asunnon taloyhtiöön – löydön puhdistamiseen tarvittiin siirtolava

    2. 2

      Pilvi Hämäläiselle kävi hillitön asumoka – saapui Jussi-gaalaan Aina Inkerin polvisukissa: ”En muistanut, että mulla on halkio”

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Kokki Henri Alénin vakavahenkinen addiktio kävi ravintolalle kalliiksi

    5. 5

      Syövän voittanut äiti synnytti kaksoset, kuoli seuraavana päivänä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Pesukoneen takaa tuli hirveä haju – huoltomiehen löytö kertoo karua kieltä suomalaisten uusavuttomuudesta

    2. 2

      11 kyytä köllötteli rinteessä – asiantuntija kertoo, kuinka käärmeistä pääsee eroon: ”Se ei tule ikinä takaisin”

    3. 3

      Uusi ennuste: Poikkeuksellinen lämpöaalto vyöryy Suomeen – keskimäärin vain noin kolme kertaa sadassa vuodessa

    4. 4

      Rovaniemen junan lähtö viivästyi yllättäen – konduktööriltä kylmäävä kuulutus: ”Junassa on vakava henkeä uhkaava tilanne”

    5. 5

      Teinityttö tervehti tuntematonta miestä koulumatkalla – siitä käynnistyi painajainen

    6. Näytä lisää